Onko politiikan uskottavuus mennyt?

Suomessa on vuoden sisällä nähty kaksi hallituksen eroa. Tuulisia hallituskausia on ollut aikaisemminkin. Tosin me suomalaiset olemme tottuneet koko kauden kestäviin hallituksiin.

Politiikka on muuttunut Suomessa kovalla rytinällä ja näyttää vahvasti siltä, että helppoja kausia ei hallituksessa eikä eduskunnassa ole enää edessä. Tuntuu siltä, että kuka huutaa tai haukkuu parhaiten toisen, on tässä leikissä voittaja.

Myös oma etu sekä oma eturyhmä pidetään normaalin kansan yläpuolella, ja osaksi unohdetaan, mikä on se varsinainen työ eduskunnassa.

Samoja tunteita tuntuu olevan myös muualla yhteiskunnassa, oma etu tai pelkästään omien ”porukoiden” etu ajetaan keinolla millä hyvänsä läpi.

Yhteinen etu on jotenkin jäänyt taakse, vai meneekö tällä yhteiskunnan ylimmällä kerroksella liian hyvin?

Suomessa poliittisella koneistolla on paljon meitä jokaista koskevaa päätettävää. Terveyshuolto, vanhustenhuolto sekä tuhannet muut kohteet ja asiat ovat jollain tavalla poliittisilla päätöksillä tehtyjä. Monet pienetkin asiat kiertävät Suomessa ison poliittisen organisaation läpi joka päivä.

Politiikka menettää kuitenkin joka päivä uskottavuutta. Se johtuu siitä, että media ylläpitää omaa liiketalouttaan negatiivisella uutisoinnilla. Suomalainen on siinä mielessä hassu, että häntä ei kiinnosta positiivinen lehden lööppi, mutta kun kissan kokoisella kirjoituksella kirjoitetaan murha tai raaka väkivallanteko, niin lehti myy paljon paremmin.

Samalla tavalla politiikasta kirjoitetaan nykyään Suomessa.

Toivotaan, että uusi hallitus, joka on 76. hallitus, saa työrauhan ja he yhdessä rakentavat Suomea eteenpäin.

Puoluekenttä Suomessa laajenee koko ajan, ja tärkeintä olisi löytää yhteistyö koko eduskunnan kesken. Räksyttämällä ja vaaleissa lupaamalla lähes kaiken mitä äänestäjä pyytää, ei yhteiskunta mene eteenpäin.

Maailma muuttuu kovaa kyytiä. Pelkästään askel eteen ja kaksi taakse, ei asioista tule valmista ikinä.