Kuntien päästölaskenta on kattavaa

Hinku-laskennassa otetaan huomioon esimerkiksi eri energialähteistä peräisin olevan energian kulutuksesta muodostuvat kasvihuonekaasupäästöt. Kuvituskuva. Kuva: Kari Salonen

Riitta Kuismanen kritisoi mielipidekirjoituksessaan (27.7.) Suomen kuntien, etenkin Hinku-verkoston, tapaa laskea kasvihuonekaasupäästöjään. Hänen mukaansa siitä puuttuvat rakentamisen ja kulutuksen päästöt, jolloin yksityisautoilun osuus näyttää liian suurelta.

Maat raportoivat alueensa päästöt Pariisin sopimuksen mukaisesti, kuten Kuismanen toteaa. Samoin Suomen ympäristökeskus laskee Suomen kuntien Hinku-päästöt pääsääntöisesti alueperusteisesti. Laskenta pohjautuu standardeihin, joita sovelletaan kansainvälisesti alueiden päästötavoitteiden seurannassa.

Hinku-laskennassa tarkastellaan alueen rakennusten kuluttamaa, eri energialähteistä peräisin olevaa energian määrää ja energian kulutuksesta muodostuvia kasvihuonekaasupäästöjä.

Rakennusten energiankulutuksen aiheuttamat päästöt lasketaan kunnassa kulutusperusteisesti riippumatta siitä, missä energia on tuotettu. Näin määritellyt rakennusten päästöt aiheuttavat valtakunnan tasolla noin 30 prosenttia päästöistämme.

Rakennusmateriaalien valmistuksen suorien kasvihuonekaasupäästöjen osuus Suomen päästöistä on alle 10 prosenttia. Suurinta osaa rakennusmateriaaleja tuottavista teollisuuslaitoksista säädellään EU:n päästökauppajärjestelmällä, eivätkä ne ole mukana Hinku-laskennassa. Muiden rakennustuotteita valmistavien laitosten päästöt lasketaan sen kunnan alueelle, jossa päästöt syntyvät. Hinku-laskennassa rakennustyömaiden päästöjä sisältyy muun muassa sähkönkulutuksen ja työkoneiden päästöihin.

Rakentamisen päästöt, joissa siis rakennusten energiankäytön päästöt dominoivat, ovat Hinku-laskennassa mukana. Kuismasen huomautus alueellisen väestörakenteen muutoksen aiheuttaman uudelleenrakentamisen ympäristövaikutuksista on tarpeellinen, ja se on syytä pitää mielessä, kun arvioidaan alue- ja yhdyskuntarakenteen ekologista kestävyyttä asumisen ja liikkumisen osalta.

On totta, että Hinku-laskennasta puuttuu suurin osa kulutusperäistä päästöistä, ja esimerkiksi ruoan päästöt jäävät ruoan tuottajakuntien kontolle. Tämä ongelma on yleismaailmallinen, ja laskentaa pyritään kehittämään kuntien kannalta oikeudenmukaisemmaksi.

Kulutusperäisten päästöjen laskennan tulokset julkaistaan vielä tänä vuonna kaikille Suomen kunnille. Kulutusperäinen tarkastelutapa ei kuitenkaan ole korvaamassa alueperäistä kasvihuonekaasupäästölaskentaa, vaan se täydentää kuntien ilmastotyön seurantatyökaluja.

Santtu Karhinen

erikoistutkija

Jyri Seppälä

professori

Suomen ympäristökeskus

Lue myös:

Päästöt on laskettava rehellisesti ja oikeudenmukaisesti