Minä haluan tarjota töitä leipurille
Maija Ala-Siurua: Laatu vaatii yrityksiltä aikaa, rahaa, osaamista ja sinnikkyyttä.Elintarviketeollisuusliiton jäsenilleen tekemä kysely kertoo lihateollisuuden kannattavuuden painuneen pohjalukemiin. Meijeri- ja leipomoteollisuudella ei mene juuri sen paremmin.
Kannattavuutta nakertavat kustannusten kallistuminen, Venäjän EU-ruokaboikotti, tuonnin kasvu ja kauppojen verissä päin käymä hintakilpailu asiakkaista.
Ruokayritysten kivirekeä tekevät vielä raskaammaksi kuluttajien osto- ja ruokailutottumusten muuttuminen, joka heijastuu päivittäistavaramarkkinoille. Ruoka ei mene kaupaksi entiseen malliin, koska ihmisillä ei ole rahaa eikä ruokaa heitetä roskiin entiseen tahtiin.
Mikään näistä syistä ei liene kenellekään yllätys. Esimerkiksi ostoskäyttäytymisen muutos on globaali trendi, joka on ollut Euroopassa näkyvissä jonkin aikaa.
Suurilla kotimaisilla ruoka yrityksillä soisi menevän paremmin, koska ne ovat koko suomalaisen elintarvikeketjun menestyksen vetureita.
Kannattavuuskyselystä selviää, millä keinoilla muita paremmin pärjäävät yritykset onnistuvat parantamaan kannattavuuttaan ja nostamaan myyntiään.
Menestyksen hinta on rankat sopeuttamistoimet eli suomeksi tuotantolaitosten sulkeminen ja irtisanomiset. Lisäksi yritykset ovat kyenneet uudistamaan toimintaansa, satsanneet tuotekehitykseen ja investoineet tuotantolaitteisiin.
Kuluttaja siis käy yhä harvemmin kaupassa, mutta useiden tutkimusten mukaan kotimaisuus ja laatu ovat tärkeitä ruuan ostoperusteita heille, joilla on varaa tehdä päätöksiä muun kuin hintalapun mukaan.
Laatu ei synny itsestään. Se vaatii yrityksiltä aikaa, rahaa, osaamista ja sinnikkyyttä.
Jos yritys onnistuu näiden ominaisuuksien yhdistämisessä, kuluttaja on valmis maksamaan tuotteista.
Kotimainen laatu ei saa olla sitä, että pakkauksessa herkullisilta näyttävät broilerinfileet paljastuvat kotona roippeiden piilopaikaksi tai juusto on mauton kumipallo.
Leipomoidenkin soisi miettivän tosissaan, miten kauppojen paistopisteiden ulkomaiset pakastetaikinat selätetään.
Suurin osa kuluttajista tekee ostokset iltapäivällä tai illansuussa, mutta tuoretta leipomoleipää tuodaan kauppoihin aamulla. Ei ihme, että paistopisteiden tuoksu houkuttaa.
Voisivatko leipomoiden työntekijät joustaa yötyöstä, jos se lisäisi kotimaisen tuotteen kysyntää? Sen voisi ajatella turvaavan myös työpaikkoja.
Ihmisiä irtisanotaan kiihtyvällä tahdilla. Hallituksen taloustalkoot käyvät kansalaisten kukkarolle.
Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala, joka toistaiseksi työllistää 33 000 henkeä eli veronmaksajaa.
Alan työllistävää vaikutusta yritykset tai niiden työntekijät eivät osaa kertoa kansalaisille niin, että se menisi tajuntaan.
Voisivatko elintarvikeyritykset mennä sinne, missä ruokaa ostetaan eli kauppoihin keskustelemaan kuluttajien kanssa? Tai koulujen kotitalous- ja yhteiskuntaopintunneille juttelemaan oppilaille, jotka jonain päivänä itse päättävät ostoskorinsa sisällöstä?
Minä haluan suosia suomalaisia elintarvikkeita. Haluan myös tietää, montako ihmistä ostamani ruoka työllistää.
Eikö sitä voi kertoa painamalla tietoa ruokapakkaukseen?
@MaijaAlaSiurua
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat
