Iiiihanaa!
Ella Wendee pullikoi ensin vastaan, mutta antautuu sitten tyytyväisenä hierojan käsittelyyn.Hevosen hieronta ei ole voimalaji. Osaavissa käsissä löytyvät herkän eläimen kipukohdat.
TEKSTI: Antti Savolainen KUVAT: Hanne Manelius Saarijärven Tarvaalassa
Ella Wendee ei pidä hieronnasta aluksi ollenkaan. Se polkaisee jalkaa ja mulkoilee hieroja Reine Mutkaa kiukkuisesti. Pian lämminverinen ravuritamma kuitenkin rentoutuu ja alkaa silminnähden nauttia hoidosta.
”Jaan hevosen yleensä neljään osaan, joita käyn yksitellen läpi. Jokainen osa lämmitellään ensin erikseen ja vasta sitten aletaan hieroa reilummin”, Mutka kertoo.
Hoito aloitetaan kevyillä, lämmittävillä sivelyillä. Vähitellen edetään reilumpaan muokkaukseen. Otteet ja periaatteet ovat samat kuin ihmistä hierottaessakin.
”Missään nimessä tämä ei ole voimalaji! Hevonen on herkkä eläin. Etenkin kaula, vatsa, olkavarsi ja kyljet ovat tosi herkkiä kohtia”, Mutka huomauttaa.
Venyttelyä ja liikehoitoa
Ennen hieronnan aloittamista Mutka on käynyt hevosen silmämääräisesti ja käsin tunnustelemalla läpi. Hierojan herkillä käsillä löytyvät lihaskireydet ja lämpimät kohdat.
Hevosta voidaan myös juoksuttaa, jolloin hieroja näkee liikeradat ja niiden mahdolliset poikkeamat. Oleellista on myös keskustella hevosen ”oman ihmisen” eli hoitajan tai omistajan kanssa ja kuunnella hänen näkemyksensä hevosesta ja muutoksista siinä.
”Terveitä hevosia voi aina hieroa”, Mutka sanoo ja norjistelee Ella Wendeen lihaksia pään ja kaulan liittymäkohdasta.
”Hevoshierontaan kuuluvat myös venyttelyt ja mobilisaatiot eli liikehoidot. Venyttely lisää lihasten joustavuutta ja ylläpitää suorituskykyä. Mobilisaatiolla parannetaan nivelten liikkuvuutta ja toimintakykyä”, Mutka kertoo.
Hevosille annetaan myös laitehoitoja. Tens-sähköhoitoa käytetään muun muassa akuutteihin ja kroonisiin kipuihin sekä ääreisverenkierron vilkastuttamiseen. Lisäksi hevosia voidaan hoitaa ultraäänilaitteella.
Laitteen tuottamalla ultraäänellä nostetaan kudoksen lämpötilaa, nopeutetaan aineenvaihduntaa ja näin edistetään vamman paranemista. Ultrahoidolla saavutetaan hyviä tuloksia etenkin hankoside-, jänne- ja pehmytkudosvammoissa. Lisäksi sitä voi käyttää akuutin tulehdustilan hoidossa.
Ravurin reisi ja ratsun vatsa
Hevosten yleisin vikakohta on selkä. Ravureilla kipeytyy selän lisäksi oikea reisi ja lapa, jotka menevät jumiin. Se johtuu siitä, että ravirataa kierrettäessä oikea puoli on ulompana ja joutuu tekemään enemmän töitä.
”Ravureilla olisi hyvä ratsastaa välillä, ihan reipasta laukkaa. Siinä liike suuntautuu enemmän ylöspäin, jolloin selän ja lautasalueen jännitykset laukeavat.”
Ella Wendeetä Mutka on hoitanut jo helmikuusta lähtien. Useampi hoitokerta on tuottanut tulosta ja ravi alkanut maistua.
Ratsuilla selän lisäksi kipeytyvät lautasen alue ja vatsan alus. Mutka varoo silti tekemästä liikaa yleistyksiä.
”Hevosessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Se varsinainen vikakohta voi löytyä ihan muualta kuin ensin on ajateltu.”
Liian usein hevosen jumiutuminen johtuu yksinkertaisesti epäsopivista varusteista.
”Luvattoman paljon on kalliitakin satuloita, jotka eivät yksinkertaisesti sovi hevoselle. Ensimmäiseksi on laitettava varusteet kuntoon. Ja opeteltava käyttämään niitä oikein. Esimerkiksi satulavyön säätö pitää suorittaa molemmin puolin vähitellen kiristäen eikä missään nimessä kertarykäisyllä.”
Mutka muistuttaa, että lihashuollonkin kannalta on tärkeää ruokkia hevonen oikein. Ruokalistalla on oltava riittävästi magnesiumia, B-vitamiinia ja elektrolyyttejä.
Korkeintaan kuusi hevosta päivässä
Hevosten kanssa työskentelemisessä on omat riskinsä. Mutka kertoo selvinneensä lähes ilman loukkaantumisia.
”Kerran hevonen puri minua päähän. Se oli kyllä vahinko siltä, se katsoi heti, että voi ei, mitä mä nyt tein”, hän muistelee.
Laukaassa asuva Mutka on hieronut hevosia työkseen kahdeksan vuotta. Aiemmin hän työskenteli tietotekniikka-alalla ja asui pääkaupunkiseudulla. Hevoset olivat tuttuja ratsastusharrastuksen myötä.
”Sitten aloin miettiä, että mitä haluan tehdä isona. Erosin silloisesta aviomiehestäni ja muutin Laukaaseen. Sieltä kuljin junalla opiskeluajan Tampereella urheiluhierojakoulussa ja valmistuin hevos- sekä koirahierojaksi.”
Nykyään Mutka on Suomen tunnetuimpia hevoshierojia. Hän hieroo hevosia pääasiassa Keski-Suomessa, Hämeenlinnan seudulla ja Pohjanmaalla. Asiakkaina on jonkin verran myös koiria ja ihmisiä. Lisäksi hän on kouluttanut hevoshierojia koulutuskeskus Salpauksessa Lahden Jokimaalla.
Hierojan pitää itsekin olla hyvässä kunnossa.
”Yhden hevosen hieromiseen menee aikaa tunnista kahteen. Kuusi hevosta päivässä alkaa olla aikalailla maksimi.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
