Lukijalta: Ay-liikkeen on uudistuttava

Julkisen liikenteen lakko joulukuussa pysäytti muun muassa junaliikenteen kokonaan. Kuva: Jaana Kankaanpää

SAK:n liitot valmistelevat mahdollisesti helmikuulle laajaa yhteistä lakkoa. Suunnitelmasta puhutaan ”SAK:n yleislakkona”.

Vuonna 1956 keväällä oli Suomen viimeisin yleislakko, mutta tilanne oli silloin eri kuin nyt. Ay-liike oli lakon suhteen yhtenäinen, vaikka oli kaksi pääjärjestöä (SAK ja SAJ). Järjestäytymisaste oli korkeampi kuin nyt ja kyse oli silloin palkoista, ei hävitystä vaalista. Toisaalta reaalista elintason nousua tuskin tuli, kun devalvaatiolla myöhemmin eliminoitiin palkankorotukset. Ei niistä lakoista hyötyä ollut.

Nykyisin Loimaan kassa ja vastaavat ovat alentaneet järjestäytymisastetta SAK:n ammattiyhdistyksissä, joissa jo muutoinkin toinen puoli jäsenistä on perussuomalaisia tai kokoomusta kannattavia. He eivät tietenkään hyväksy poliittista lakkoa omaa puoluettaan vastaan, koska se on väärä tapa jatkaa hävittyjä vaaleja.

Nämä syksyn lyhyet poliittiset lakot menivät läpi vanhojen junttamiesten toimesta, siinä ei demokratiaa käytetty. Sen sijaan yleislakko vaatisi laajan jäsenkunnan kannatuksen ja lakkomotivaation, jota nyt ei ole. Ay-liike on itse ajanut toimintansa uudistusvaiheeseen. Se sen on tehtävä, jos pyrkii säilyttämään osan roolistaan.

Lakot ovat aina osoitus jommankumman tai molempien osapuolien kyvyttömyydestä ratkaista pulma. On aika hyvästellä vanhentunut meininki.

Esko Järvenpää

Jämsä