Energiatulevaisuus on nyt sekä tahdon että valinnan asia

Sipilän hallituksen ohjelma on kääntymässä käytännön toimenpiteiksi. Suomen kunnostamista vauhdittavien hallituksen kärkihankkeiden lista on kattava ja sisältö kunnianhimoinen.

Kärkihankkeet antavat mahdollisuuden saada aikaan toivotut muutokset: talouden kasvun, yrittäjyyden nousun ja työpaikkojen lisääntymisen.

Kaikki nämä tehdään pitäen tähtäin tarkasti myös ympäristön- ja ilmastonmuutoksen asettamissa vaatimuksissa. Siksi päämääränä on lopettaa fossiilisen hiilen käyttö ja puolittaa 
öljyn polttaminen Suomessa.

Sipilän hallituksen alkutaival tullaan muistamaan myös suurten, yksittäisten hankkeiden kohtalosta päättämisen aikana.

Sekä Talvivaaran kaivoksen uudelleenjärjestely että Fennovoiman ydinvoimalaitoksen 
rakennuslupahakemus ovat työn alla ja loppusuoralla ministeriössäni.

Talvivaaran osalta jo tehdyt päätökset antavat mahdollisuuden kaivostoiminnan uuteen alkuun.

Ympäristönäkökohdat, Kainuun aluetalous ja kainuulaisten ihmisten työpaikat mielessä 
olemme hakeneet osaavaa kumppania kaivostoiminnan ja louhinnan käynnistämiseksi. 
Tavoitteena on nikkeli- ja sinkki­kaivoksen taloudellinen kannattavuus normaalin yritystoiminnan tapaan.

Maan hallitus päätti Talvi­vaaran kohdalla myös varasuunnitelmasta eli mahdollisuudesta 
sulkea kaivos, jos sitä ei saada toimimaan kaupallisesti riittävän hyvin tai jos nykyistä vielä pahemmat ympäristöongelmat uhkaisivat Oulujoen ja Vuoksen valuma-alueiden vesistöjä.

Talvivaaran ohella Fenno ­ voiman rakentamislupahakemuksen käsittely on ollut yhtä lailla suuren julkisen mielenkiinnon kohteena. Tämä on ymmärrettävää, sillä ydinvoimalaitosten lupiin, rakentamiseen ja toimintaan kohdistuu aina suuri huomio niin meillä kuin muissakin avoimissa yhteis­kunnissa.

Fennovoiman hankkeessa on matkan varrella tapahtunut paljon, eikä vähiten omistus­pohjaan liittyvissä asioissa. Toinen alkuperäinen pääomistaja, saksalainen E.ON, on vaihtunut venäläiseksi Rosatomiksi. Laite­toimittajakin on kertaalleen vaihtunut.

Avoimena oleva asia on eduskunnan ja valtioneuvoston päätösten perusteella vaadittu 60 prosentin kotimaisen tai EU-EFTA-alueen omistajaosuuden täyttyminen.

Ministeriö ja maan hallitus toimivat niin, että Fennovoiman lupahakemus käsitellään kaikin puolin oikeusvaltioperiaatetta 
noudattaen. Tämä on välttämätöntä niin yhteiskunnan koko­naisedun toteutumisen kuin paikallisten ihmisten ja hakijan oikeusturvan kannalta.

Riippumatta Fennovoima- 
 päätöksen suunnasta meillä on monta syytä tehdä mahdollisimman nopeasti selväksi itsellemme, mitä seuraavaksi.

Millä me tuotamme lämmön, sähkön ja polttoaineet liikkumisen tarpeisiin? Näiden kysymysten painoa lisäävät ilmastopolitiikan vaatimat muutokset, joihin olemme jo sitoutuneet ja joista päätettään lisää vuoden 
vaihteessa kansainvälisessä konferenssissa Pariisissa.

Näistä syistä johtuen ryhdymme vielä tänä kesänä elinkeinoministeriössä valmistelemaan kansallista energia­­strate­giaa, jonka pohjalta rakennetaan 
hyvin käytännöllinen malli tuottaa energiaa seuraavilla 
parilla vuosikymmenellä.

Ensi vuoden alkupuolella meillä pitää olla lähtölava, josta 
hyppäämme pitkän loikan eteenpäin puhtaisiin, uusiutuviin koti­maisiin lähteisiin perustuvaan energiantuotantoon.

Niin kuin politiikassa aika usein on, tämäkin on tahdon asia. Politiken är att vilja, sanoi Olof Palme.

Ruotsalaisen kansankodin 
rakentaja, talouspolitiikan ja 
taloustieteen viime vuosisadan lopun suuri vaikuttaja Assar Lindbeck puolestaan laittoi kirjansa otsikoksi Ekonomin är att välja – Talous on valinnan asia.

Suomen energiatulevaisuus on nyt sekä tahdon että valinnan asia. Tehdään viisaita, vihreitä valintoja.

elinkeinoministeri ja 
kansanedustaja (kesk.)

olli.rehn@
eduskunta.fi

Olli Rehn