Lukijalta: Suojaetäisyyslausunnot ovat täynnä virheitä – eturyhmät jyräsivät kansalaiset

Tuulivoimaloita. Kuvituskuva. Kuva: Johannes Tervo

Alueidenkäyttölain uudistuksen yhteydessä esitetty vähimmäissuojaetäisyys tuulivoimaloille herätti poikkeuksellisen vahvan ja osin harhaanjohtavan vastareaktion. Lausuntokierros paljasti demokratiaongelman: keskustelua dominoivat omaa etuaan ajavat ”ammattilausujat”, ja suuri osa lausunnoista perustui virheellisiin tietoihin.

Voimalan korkeuden mukaan vaihtuva suojaetäisyys, täydennettynä hankekohtaisin arvioinnein, on tärkeä keino rajoittaa haittoja (melu, välke, maisema, hyvinvointi, omaisuudensuoja) ja lisätä sosiaalista hyväksyttävyyttä.

Vanhentuneeseen ja väärin käytettyyn melumallinnukseen perustuva etäisyysmäärittely ei toimi riittävällä tavalla.

Suojaetäisyys koskisi vain pientä osaa voimaloista maakuntakaavaan kuulumattomissa hankkeissa – esimerkiksi Pirkanmaalla 10–15 prosenttia. Silti useat tuuliyhtiöt liioittelivat vaikutuksia jopa yli kymmenkertaisiksi, väittäen muutaman voimalan rajoituksen estävän miljardiluokan investoinnit. Etujärjestöt toistivat Suomen Uusiutuvien tiedotteita ja FCG:n selvityksen lukuja harhaanjohtavasti – laskelmat sisälsivät myös suojaetäisyyden ulkopuoliset voimalat.

Kun noin 90 prosenttia suojaetäisyyttä koskevista kannanotoista tulee kunnilta, kuntia edustavilta maakuntaliitoilta, tuuliyhtiöltä, niille palveluja, maata ja teknologiaa tarjoavilta sekä noin 55 etujärjestöltä, ei pääosin kielteinen suhtautuminen ole yllätys.

Monet kuntien ja maakuntaliittojen lausunnot olivat koordinoituja ja jopa sanasta sanaan identtisiä. Useimmat kunnat, jotka ovat asettaneet vähintään kahden kilometrin vähimmäisetäisyyden tai täyskiellon, eivät lausuneet. Yli 12 prosenttia kriittisistä lausunnoista oli yhden virkamiehen mallitekstin kopioita, eikä niiden yhteys asukkaiden tahtoon ole selvä.

Ely-keskusten arviot jakautuivat: kokeneimmat suhtautuivat neutraalisti tai myönteisesti, kokemattomammat esittivät kriittisiä tai epärealistisia vaihtoehtoja.

Kynnys lausua lakiesityksestä on kansalaisille korkea, mutta kymmenet yksityiset, asukas- ja alueyhdistykset puolsivat suojaetäisyyttä ja esittivät kehitysehdotuksia lainsäädäntöön. Luonnonsuojelujärjestöistä useimmat vastustivat suojaetäisyyttä, mutta samalla vaativat voimaloiden sijoittamista teollisuusalueille ja vaikutusarvioinnin kehittämistä – osoitus siitä, ettei nykytila tyydytä sen enempää luonto- kuin asukastahoja.

Suojaetäisyys ei estä tuulivoimarakentamista tai ohjaa sitä erämaihin, vaan ohjaa sitä hallitummin suurempiin kokonaisuuksiin ja vähentää ympäristöhaittoja ja ristiriitoja. Se antaa tasapainoisemman lähtökohdan hankekohtaiselle arvioinnille, estää vastuutonta huutokauppaa luonnon arvoilla ja asumisolosuhteilla sekä vähentää asukkaiden tarvetta puolustaa elinympäristöä oikeusteitse.

Riikka Rajalahti

maatalous- ja metsätieteiden tohtori

Multia