Lukijalta: Sisäministeriön varautumisohjetta ei tarjota toisen luokan kansalaisille
Digitaidottomia on Suomessa puolesta miljoonasta miljoonaan, Arno Wirzenius muistuttaa. Sisäministeriö ei tarjoa varautumisohjeita heidän saatavilleen.
Esimerkiksi polttoaineen varastointi on osa poikkeustilanteisiin varautumista. Kuvituskuva. Kuva: Jarkko SirkiäSisäministeriö on julkaissut oppaan häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisesta suomi.fi-sivustolla. Opas on julkaistu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, pääkohdat myös kahdella kotimaisella viittomakielellä. Lisäksi sivustolla on 15:llä eri kielellä pdf-tiivistelmä. Tavoittaako tieto siis lähes kaikki asukkaat?
Ei tavoita. Kaikki edellä olevat ovat vain digitaitoisille.
Digitalisointi on hyvä niille, jotka kykenevät siihen. Digittömät ja digihaluttomat jäävät sivuun, noin puolesta miljoonasta miljoonaan asukasta. Tämä ryhmä ymmärtää olevansa toisen luokan kansalaisia.
Kun sisäministeriöltä on viestipalvelu X:ssä kysytty, milloin paperiversio tulee postissa, sisäministeriön vastaus on ollut: Oppaasta on julkaistu tulostettava pdf-tiivistelmä, jonka voi tulostaa itselleen ja lähipiirilleen.
Sisäministeriö siis ottaa käyttöön menettelyn, että naapurin tai läheisen kautta voi toimittaa viranomaisohjeita. Sen tapainen menettely oli jopa laissa vuoteen 1930 saakka, kun aviovaimo oli aviomiehen holhouksessa eikä saanut hallita omaa omaisuuttaan.
Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan Suomi siirtyy asteittain digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen viranomaiskanavana. Valtiovarainministeriön käynnistämän ”Ensisijaisesti digitaalisen viranomaisviestinnän edistämisohjelman” esittelyssä todetaan, että samalla on huolehdittava, että vaihtoehtoisia asiointi- ja viestintäkanavia on tarjolla niille, jotka eivät pysty käyttämään digitaalisia palveluita ja viestintäkanavia.
Tämä hallitusohjelmaan perustuva toteamus ei siis koske sisäministeriötä, ellei naapuriapua lasketa viranomaisviestinnän osaksi.
Arno Wirzenius
Kotka
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







