Et saa enää Kelalta tai verottajalta kirjeitä, ellet niitä erityisesti pyydä ‒ muutos voimaan vuoden kuluttua

Viranomaisten mukaan 86 prosenttia 18–89-vuotiaista suomalaisista on täysin tai jokseenkin itsenäisiä digiasioissa. Kuva: Jarkko Sirkiä

Valtiovalta aikoo vauhdittaa sähköisen viranomaisviestinnän etenemistä lailla. Sähköisestä viestityksestä tulee viranomaisten ensisijainen viestintämuoto vuonna 2026. Esimerkiksi Kela ja verottaja lähettävät jatkossa viralliset kirjeensä täysi-ikäisille kansalaisille vain sähköisinä.

Suomi.fi-postilaatikko luodaan jatkossa samantien, jos kansalainen tunnistautuu Suomi.fi-tunnuksilla digitaalisesti johonkin julkisen hallinnon palveluun. Postit tulevat jatkossa sähköiseen postilaatikkoon, eikä siihen pyydetä erikseen suostumusta. Nykyisin digipostiin siirtymiseen on pitänyt antaa lupa ja ottaa itse käyttöön Suomi.fi-viestit.

Paperisesta postista tulee poikkeus, ja sitä voi saada jatkossa vain pyynnöstä tai jos ei asioi lainkaan digitaalisesti.

Muutos koskee vain viranomaisten lähettämää postia, ei muuta asiointia.

Valtiovallan perustelu muutokselle on, että digitaaliset kanavat ovat jo nyt suosituin asiointitapa, digiviestintä on nopeaa, helppoa, saavutettavaa ja turvallista ja uudistus säästää 50 miljoonaa euroa vuodessa.

Kansan siirtyminen digitaaliseen asiointiin on kuitenkin edennyt odotettua hitaammin. Vaikka Suomi.fi-palveluun tunnistautuu vuosittain 4,3 miljoonaa suomalaista, Suomi.fi-viestit on ottanut käyttöön vain alle 1,5 miljoonaa ihmistä.

Viranomaisten mukaan 90 prosenttia 18–89-vuotiaista suomalaisista osaa ja käyttää digitaalisia palveluita ainakin muutaman kerran vuodessa. Se on enemmän kuin Tanskassa, jonka viranomaiset siirtyivät digitaaliseen viestintään kymmenen vuotta sitten. Ruotsissa siirtymistä sähköiseen postiin vauhditettiin varhennetuilla veronpalautuksilla.

Lakiluonnoksen lausuntoaika on helmi–maaliskuussa 2025, eduskuntakäsittely syksyllä 2025 ja uudistus tulee voimaan vuoden 2026 alussa.

Digitukea luvataan niin viranomaisilta kuin kunnilta, kirjastoilta, järjestöiltä kuin yrityksiltäkin.

Valtiovalta ei ota kantaa siihen, millä tavalla ihmisten tulisi hoitaa tunnistautuminen. Vaihtoehtoina ovat pankkipohjainen tunnistautuminen, varmennekortti, teleoperaattorien mobiilivarmenteet ja vuonna 2026 käyttöön tuleva digitaalinen lompakko.

Mobiilivarmenne maksaa käyttäjälle ja valtio puolestaan maksaa pankkipohjaisesta pankeille kuusi miljoonaa euroa vuodessa.