Suomeen tarvitaan vanhusasiainvaltuutettu

Tuore uutinen viikkoja kuolleena olleesta kotihoidonasiakkaasta ei ole poikkeus. Lähes viikoittain uutisoidaan tiedonkulun katkoksista sekä kotoa löydetyistä, huonokuntoisista ja lähes heitteillä olevista vanhuksista.

Ilman laiminlyöntejäkin vanhuspalveluiden piirissä olevista ikäihmisistä monien arki on kiireisten ja vaihtuvien hoitajien pirstomaa. Moni iäkkäämpi kokee yksinäisyyttä, koska jutteluhetkiin ja kohtaamisiin ei ole aikaa.

Vanhusväestön määrä kasvaa maassamme nopeasti, samoin heidän palvelu­tarpeensa muun muassa muistisairaiden määrän lisääntyessä. Samaan aikaan hoivahenkilöstö eläköityy, eikä nuoria tahdo saada alalle.

Sekä omaishoitajat että kotihoito ovat monissa kaupungeissa ylikuormitettuja. Suomen lähi- ja perushoitaja­liitto Superin teettämän selvityksen mukaan peräti 90 prosenttia kotihoidon työn­tekijöistä kokee työmääränsä ja työn henkisen rasittavuuden lisääntyneen viimeisen kolmen vuoden aikana.

Kotihoidon työntekijät kokevat myös itse huolta oman työnsä laadusta, koska aika ei vain tahdo riittää. Jopa 75 prosenttia kertoo harkitsevansa alan vaihtoa ajoittain tai jatkuvasti.

Vanhustenhoidon tilaa seuraamaan on ehdotettu perustettavaksi vanhusasiavaltuutetun riippumaton virka. Idea tähän on alun perin noussut geriatrian emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelältä.

Vanhusasiavaltuutetun tehtävänä olisi lapsiasiavaltuutetun tavoin toimia itsenäisenä ja riippumattomana, valtakunnallisena vanhusten edun­valvojana, joka valvoo vanhusten oikeuksien toteutumista, seuraa vanhustenhoidon tilan kehittymistä sekä raportoi näistä suoraan eduskunnalle. Viran perustamista varten tarvitaan uusi laki. Juuri tätä ajetaan hiljattain avatulla kansalaisaloitteella.

Kansalaisaloitetta ovat mukana kannattamassa monet tärkeät alan järjestöt, kuten Vanhustyön keskusliitto, Senioriliike ja Super. Tilanne on hälyttävä, ja valtakunnallista edunvalvojaa tarvitaan. Asiaa voi edistää allekirjoittamalla kansalaisaloitteen!