Pelastaako hampurilainen kasvinjalostuksen?

Kummalliseen limboon jämähtäneeseen geenitekniikkapainiin on ilmestymässä yllättävä hahmo, joka voi muuttaa kaiken.

Geenitekniikan käyttöä kasvinjalostuksessa säännellään Euroopassa niin tiukasti, että parhaiden työkalujen käyttö on jalostajille käytännössä mahdotonta. Kättä on väännetty kauan. Vastakkain ovat kovaääniset aktivistit ja tiedeyhteisö.

Tiedeyhteisön kanta on selvä. Geenitekniikassa ei sinänsä ole mitään vaarallista, ja uudet jalostusteknologiat ovat elintärkeitä kestävälle ruuantuotannolle tulevaisuudessa. Sen sijaan, että tuijotettaisiin jalostuksessa käytettyyn teknologiaan, pitäisi keskittyä siihen, millaisia ominaisuuksia jalostamalla tuotetaan.

Toisella puolella argumentointi on yhtä omituista kuin ilmastoskeptikoilla.

Yleisöä pelotellaan kaikella syövästä korporaatioiden ylivaltaan. Geenimuuntelusta on tehty mörkö, johon tiivistyy kaikki paha. Siinä ei nähdä mitään hyödyllistä. Tavallaan se onkin puolikas totuutta. Geenitekniikan avulla jalostettujen viljelykasvien ominaisuudet ovat hyödyttäneet viljelijää, eivät kuluttajaa. Ei auta, että maissisatoja voidaan parantaa jopa 10 prosenttia. Maissinsyöjä ei eroa maista.

Kuluttajalle puolen valitseminen on ollut helppoa. Valittavana on ollut gm-vapaa soija tai gm-soijamörkö, josta ei ole itselle mitään iloa.

Poliitikoille gmo-keskustelu on vaivaannuttavan hankalaa. Demokraattisessa Euroopassa säännöistä päättää lopulta äänestäjä. Poliitikko on jäänyt pelotellun äänestäjän ja turhautuneen asiantuntijan väliin. Jos haluaa pitää äänestäjät, on parempi olla mörköjä vastaan. Poterot on kaivettu syvään.

Mutta nyt tapahtuu jotain uutta. Amerikkalainen Impossible Foods on tehnyt kasveista pihvin, joka maistuu naudalta mutta kuluttaa 10 kertaa vähemmän vettä ja tuottaa vain kymmenyksen ilmastopäästöistä. Se on täsmälleen sitä, mitä valveutunut burgerikonosööri haluaa!

Pihvin salaisuus on hemiä kantava proteiini, jota tuottaa geenimuokattu hiiva. Pihvi on siis teknisesti gm-tuote. Yhdysvalloissa sillä ei ole väliä, koska tuote on todettu turvalliseksi. Euroopassa jäädään jumiin määritelmään, ja pihvi on pysynyt pois pullan välistä.

Nyt yritys hakee pihville myyntilupaa Euroopassa.

Äänestäjällä on kohta lautasellaan aivan uusi valinta: houkutteleva kasviliha, joka kuitenkin on gm-tuote, vai kuolleesta eläimestä tehty liha? Ensimmäistä kertaa geenitekniikan hyöty on kuluttajalle konkreettista.

On mahdotonta sanoa, miten lupaprosessissa käy ja miten se vaikuttaa yleiseen geenitekniikkakeskusteluun. Vihdoin pöydällä on kuitenkin jotain uutta, jolla on mahdollisuus muuttaa paljon.

Kirjoittaja on biotekniikan tohtori, joka tähyää pitkälle ruokasysteemin tulevaisuuteen ja hoitaa mehiläisiä Helsingin keskustassa.