Kansalliselle rajakuntafoorumille on kysyntää
Paikallinen rajaseututyö sekä yhteistyö kuntien välillä sekä valtakunnan rajan yli on jäänyt useinkin pienten kuntien ja kaupunkien harteille.3.11.202101:00
Viime kesänä joukko Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan rajaseutukuntia päätti hakea yhdessä Työ- ja elinkeinoministeriöltä rahoitusta verkostoyhteistyön kehittämiseksi. Rahoitusta ei tällä kertaa saatu, mutta kuntien yhteinen tahtotila rajakuntien kehittämisverkoston luomiseen on olemassa.
Alueemme välimatkat ovat pitkät, mutta kaikilla kaupungeilla ja kunnilla on samanlaisia omaehtoisen kehittämisen intressejä, jotka liittyvät rajan läheisyyteen ja rajan ylittävään yhteistyöhön. Rajakuntien verkoston toiminta kytkeytyisi kansallisiin strategioihin ja linjauksiin kuten aluekehittämispäätös ja seutukaupunkiohjelma.
Verkostotyö kiinnittyy myös alueiden, kaupunkien ja kuntien strategisiin valintoihin ja painopisteisiin. Lisäksi verkoston toiminta kytkeytyy temaattisiin strategioihin kuten Kainuun Venäjä-strategia ja Euroregio Karelia -alueen yhteistyöstrategia 2021–2027.
Euregio Karelia -yhteistyöfoorumissa ovat mukana Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat, sekä Karjalan tasavalta.
Varsinaisia seutukaupunkeja tässä verkostossa edustavat Kuusamo, Lieksa ja Kitee. Kainuussa ei ole seutukaupunkeja, mutta Kuhmolla voisi aivan hyvin olla seutukaupunkistatus. Verkoston alueella sijaitsee kolme kansainvälistä rajanylityspaikkaa Kuusamo, Vartius (Kuhmo), Niirala (Tohmajärvi) ja yksi tilapäinen eli Inari (Lieksa).
Suomessa on tyypillistä, että aluekehittämistä tehdään maakunnittain. Maakuntien kuntien ja toimijoiden yhteistyö on vahvaa ja kannatettavaa, mutta samalla tärkeät rajaseutujen teemat voivat jäädä vähemmälle huomiolle. Rajaseutujen kunnilla on monia yhteisiä kehittämisen teemoja, mutta vakiintuneet yhteistyöfoorumit eivät alueellamme juurikaan tue rajakuntien yhteistä toimintaa.
Nykyistä verkostotoimintaa alueella edustaa Fennoskandian vihreän vyöhykkeen Karjalan työvaliokunnan toiminta (Pohjois-Karjala, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa). Toiminta perustuu verkosto-organisaatioiden omaan työpanokseen. Puheenjohtajuuden ja sihteeristöjen resurssin tarjoavat emo-organisaatiot. Työvaliokunnan tehtävänä on edistää alueen toimijoiden yhteistyötä ja edistää valitsemiensa kärkiteemojen etenemistä. Edistäminen tapahtuu hankerahoituksella, jota kukin organisaatio hakee eri rahoituslähteistä.
Tämän lisäksi Pohjois-Karjalan ja Kainuun rajakuntien yhteiset kokoontumiset ovat kuntajohtajien yhteisen tahtotilan varassa. Suomussalmen, Kuhmon, Lieksan, Ilomantsin, Tohmajärven ja Juuan kuntajohtajat ovat tavanneet ennen koronaa yhdestä kolmeen kertaan vuodessa.
Paikallinen rajaseututyö sekä yhteistyö kuntien välillä sekä valtakunnan rajan yli on jäänyt useinkin pienten kuntien ja kaupunkien harteille. Rajakuntien aiempaa vahvemman verkostoitumisen avulla voidaan kasvattaa yhteistä osaamispääomaa ja luoda rajakuntien välille matalan kynnyksen keskustelufoorumi yhteisten aluekehittämistä tukevien kehittämishankkeiden valmistelua ja laajempien hankekumppanuuksien luomista varten. Tämä edistäisi rajakuntien mahdollisuuksia menestyä rahoitushakukierroksilla esimerkiksi EU:n ulkorajaohjelmista ohjelmakaudella 2021–2027.
Rajakuntafoorumin toiminnan aktivoimista ja jatkossa sen laajentamista rajanylittäväksi toimintamalliksi on ehdotettu Euregio Karelian yhteistyöstrategiassa ja Kainuun Venäjä-strategiassa.
Viime hallituskaudella järjestettiin kerran rajakuntien rajakuntafoorumi. Tällaiselle toiminnalle olisi iso tarve Suomessa, jotta rajaseutujen erityisteemat tulisivat paremmin esille ja niistä käytäisiin kansallista keskustelua. Tarvitsemme kansallisesti ministeriötason kiinnostusta siihen, miten rajayhteistyötä kehitetään ja miten rajaseutujen elinvoimaa kansallisesti voidaan edistää.
Kirjoittaja on Kuhmon kaupunginjohtaja ja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja.
Suomessa on tyypillistä, että aluekehittämistä tehdään maakunnittain.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
