Kalaa vai hyljettä?

Oulussa pidettiin hätäkokousta hylkeiden aiheuttamasta tuhosta kalastajien elinkeinolle.

Paikallinen lehti raportoi tilaisuudesta otsikolla ”Perä­merestä norppien turva”. Otsikko jatkuu ”Ilmastomuutoksen myötä norpan pesintäänsä tarvitsemat olosuhteet rajoittuvat pohjoiseen”.

Kalastajien hätä ammattinsa puolesta muuttuikin lehtijutussa hylkeiden suojeluksi.

Vihreä hyökkäys osui taas kohteeseensa. Kotimaisen kalan pyynnille annetaan vihreältä taholta toistuvia kuoliniskuja.

Hyljekannan lisääntymisen takia kalastajien saaliit häviävät hylkeiden suihin. Kovaa työtä tekevät kalastajat jättävät verkkonsa maalle.

Syömme ulkomailla tuotettua, halpamaiden kautta kierrätettyä seitä kotimaisen kalan sijaan. Menetämme kalastuksen tuomia työpaikkoja. Perinteinen ammatti tapetaan merimetsojen ja hylkeiden voimalla viimeiseen mieheen.

Päättäjämme eivät näytä voivan asialle itsekin vihreyden sokaisemana mitään. Jospa joudummekin asioiden mentyä riittävästi perseelleen syömään tosissaan hylkeitä.

Ei muuta kuin hylkeen raania pöytään. Muut eväät onkin jo syöty.