Lukijalta: Opetuksen laatu puoltaa kyläkoulujen säilyttämistä

Kyläkoulu. Kuvituskuva. Kuva: Johannes Tervo

Nyt kun kaikesta leikataan, ei varmaankaan voida taas välttyä uuden valtuustokauden alkaessa iänikuiselta kyläkoulukeskustelulta. Kyläkouluista on aiemmin leikattu innokkaasti eli niitä on lopetettu surkean suuret määrät.

Haluaisin esittää muutamia perusteluja, miksi jäljellä olevia kyläkouluja ei tule lopettaa.

Kyläkoulut pitävät syrjäisemmät seudut elinvoimaisina. Pienemmät opetusryhmät tarjoavat parempaa opetusta, ja valveutuneet muualta muuttavat vanhemmat valitsevat asuinpaikkansa niin, että lapset pääsevät kyläkouluun. Tämä muuttoliike pitää kyläkoulujen ympäristöt elinvoimaisina.

Voi olla, että kunnan sisäistäkin muuttoliikettä tapahtuu tällä perusteella. Se olisi ainakin perusteltua.

Kun kyläkouluja lakkautetaan, tarkoittaa se usein taksiliikenteen aloittamista syrjäseuduilta keskustoihin. Usein kuitenkin unohtuu, että taksit tosiaan kulkevat kahteen suuntaan – myös keskustoista syrjäseuduille. Kun verrataan keskustakoulujen ja kyläkoulujen opetuksen tasoa, kyläkouluissa tuotetaan keskustakouluihin verrattuna jopa ylilaatua, kun opetusta päästään toteuttamaan pienemmissä opetusryhmissä. Ylilaatu mahdollistaa myös sellaisia pedagogisia ja kurinpidollisia ratkaisuja, joita kouluverkossamme ei ole vielä hyödynnetty.

Koska taksit ja bussit kulkevat kahteen suuntaan, voitaisiin keskustakouluista siirtää tarvittaessa oppilaita kyläkouluihin – ei laadun tasaamiseksi, vaan erilaisten ongelmien ratkaisemiseksi. Rauhallisempi oppimisympäristö kyläkoulussa edistäisi varmasti ongelmallisesti käyttäytyvän oppilaan oppimista. Koulusiirto voisi toimia myös oppilaan käytöstä oikaisevana kurinpidollisena ratkaisuna.

Samoin jos jonkun täytyy koulukiusaamisen vuoksi vaihtaa koulua, se voisi tapahtua juuri kyläkouluihin, joissa tiiviimmissä pienemmissä yhteisöissä todennäköisesti esiintyy vähemmän kiusaamista.

Kimmo Kurppa

Salo