Muuratsalon koulu on yksi kuudesta Jyväskylän lähikoulusta, jotka ovat olleet lakkauttamisuhan alla. Sivistyslautakunnan syyskuinen linjaus oli, että kouluverkko pidetään tässä kohdin ennallaan ja koulut pysyvät auki. Kuva: Petteri Kivimäki
Yrittäjät Keski-Suomessa nousivat puolustamaan kouluja — ”Jos lähikoulut viedään, osaajia alkaa nopeasti valua pääkaupunkiseudulle”
Yrittäjät Jyväskylässä ja Jämsässä ovat huolissaan seutujensa elinvoimasta tilanteessa, jossa kaupungit harkitsevat taloutensa tasapainottamista kouluverkkoa karsimalla. Jyväskylässä lähikoulut ovat tällä erää säästymässä mutta Jämsässä kaksi opinahjoa on menossa kiinni.Jyväskylä
Jyväskyläläiset yrittäjät Joni Kettunen (kuvassa vasemmalla), Kimmo Louhelainen ja Niko Frilander kopittelivat pallolla Muuratsalon koulun pihamaalla. Lähipalveluista huolestuneet yrittäjät heittävät pallon myös kuntapäättäjien suuntaan. ”Olisi mukava kuulla kaupungilta, aiotaanko näitä alueita ensi vuonna kehittää vai ajaa alas”, Kimmo Louhelainen kysyy. Kuva: Petteri KivimäkiKeski-Suomessa Jyväskylässä ja Jämsässä on käyty viime aikoina tiukkaa keskustelua lähikoulujen tulevaisuudesta.
Taloustilanne kaupungeissa on haasteellinen ja alijäämät miljoonaluokkaa. Kouluverkon karsimista on siten perusteltu säästöillä sekä Jämsässä myös laskevilla oppilasmäärillä.
Suunnitelmat koulujen sulkemisista ovat nostattaneet laajamittaista huolta ja vastustusta.
Jyväskyläläiset yrittäjät kertovat seuranneensa koulukeskustelua hämmentynein mielin.
”Kun Jyväskylän virkahenkilöt esittivät kesällä Kuohun, Säynätsalon, Oravasaaren, Haapaniemen, Tammirinteen ja Muuratsalon koulujen sulkemista, otin asiaan suorasanaisesti kantaa LinkedInissä. Vaadin kattavan vaikutusarvion tekemistä”, sivutoiminen yrittäjä Kimmo Louhelainen Kuohun kylästä kertoo.
Louhelaisen ulostulo sai laajasti huomiota. Sen seurauksena jyväskyläläiset yrittäjät muodostivat verkoston pitämään ääntä lähipalveluiden puolesta. Verkosto lähetti loppukesästä Jyväskylän kuntapäättäjille seuraavan viestin:
”Pyytäisimme kohteliaasti Teitä arvioimaan päätöksenteossa koulujen lakkautusuhkien vaikutukset alueiden yrityksiin, yritysten kilpailukykyyn, kaupungin verotuloihin sekä lasten mahdollisuuteen käydä koulunsa lähellä kotiaan.”
Sivistyslautakunnan syyskuisen esityksen pohjalta lakkautusuhan alla olleet koulut ovat tällä tietoa säästymässä.
Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto linjasi lokakuussa (KSML, 24.10), että kaupungin elinvoimaa nakertavien säästöjen sijaan on aika korottaa kunnallisverotusta. Koiviston linjaus veronkorotuksista on saanut Jyväskylän kaupunginvaltuustossa enimmäkseen myönteisen vastaanoton (KSML, 26.10).
Jyväskylän yrittäjät pitävät käännettä myönteisenä, mutta peräänkuuluttavat pitkäjänteisempää visiota.
”Olisi mukava kuulla kaupungilta, aiotaanko näitä alueita ensi vuonna kehittää vai ajaa alas. Jatkuva uhka lähipalveluiden katoamisesta heikentää elinvoimaa”, Louhelainen toteaa.
”Kyse ei ole vain yksittäisistä kouluista vaan siitä, että nähtäisiin lähipalveluiden merkitys kaupungin elinvoimalle ja vetovoimalle.”
Firstbeat-yrittäjä Joni Kettunen Muuratsalosta arvioi, että lähipalveluiden alasajo heikentäisi ratkaisevasti osaavan työvoiman saantia.
”Firmani työntekijöitä perheineen asuu lakkautusuhan alla olleiden koulujen alueilla. Pelkona on, että harkitsemattomat koululakkautukset tuhoavat seudun kilpailukyvyn. Jos lähikoulut viedään, osaajia alkaa nopeasti valua pääkaupunkiseudulle.”
”Turvallisuus, luonnonläheisyys ja hyvät lähipalvelut ovat asioita, joilla voimme erottautua myönteisesti. Ei pitäisi tehdä aivan tyhmiä päätöksiä ja tuhota omia valtteja.” Joni Kettunen
Kettusen mielestä Jyväskylän kaltaisen maakuntakaupungin vahvuudet ovat erilaisia kuin esimerkiksi Helsingin tai Tampereen.
”Turvallisuus, luonnonläheisyys ja hyvät lähipalvelut ovat asioita, joilla voimme erottautua myönteisesti. Ei pitäisi tehdä aivan tyhmiä päätöksiä ja tuhota omia valtteja.”
IT-alan yrittäjä Niko Frilander Muuratsalosta kertoo lähikoulun olleen lakkauttamisuhan alla edellisen kerran kymmenen vuotta sitten.
”Jatkuvan torjuntataistelun sijaan toivoisi, että kaupunki alkaisi nähdä paikallisyhteisöt vahvuutena. Koronan jälkeen etätyöt ovat lyöneet pysyvästi läpi. Käsillä on valtava mahdollisuus houkutella ihmisiä asumaan ja työskentelemään maakuntiin.”
Koskenpään koulu Jämsässä on lakkautuslistalla. Lapset ovat joutumassa siirtymään 20 kilometrin päähän Jämsänkoskelle ja lakkautettu Koskenpään koulu mahdollisesti puretaan, yrittäjä Jyrki Repo (kuvassa vasemmalla), maatalousyrittäjä Johan Porkkala ja kyläyhdistyksen puheenjohtaja Tiina Rinne-Lampinen harmittelevat. Kuva: Petteri KivimäkiViime viikon torstaina Jämsän sivistyslautakunta käsitteli talousarvioesityksensä, joka sisältää Koskenpään ja Länkipohjan koulujen lakkauttamisen. Molemmissa kouluissa oppilasmäärä on notkahtanut alle kolmenkymmenen, joka on määritelty alarajaksi koulun säilyttämiselle.
”Lisäksi Juokslahden koulu siirretään tarvittaessa lakkautettavien toimenpiteiden kategoriaan”, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jorma Poti (sd.) toteaa.
Myös Jämsässä yrittäjät ovat järjestäytyneet lähikoulujen tueksi.
”Olemme tivanneet kaupungilta selvitystä, paljonko lakkautukset toisivat säästöjä ja toisaalta mitä uusia kuluja seuraisi. Emme ole saaneet tyydyttävää vastausta”, koskenpääläinen yrittäjä Jyrki Repo kertoo.
Jorma Potin mukaan vaikutusarvio tehdään.
”Kuulemistilaisuudet ja vaikutusten arviointi kuuluvat päätöksentekoon, mutta aikataulua en osaa sanoa.”
Repo huomauttaa, että Koskenpään koulun oppilasmäärä on uudelleen kivunnut yli 30:en. Koulussa on tällä hetkellä 32 oppilasta kun kylälle muutti alkusyksystä uusi perhe.
”Laskentahetkellä se oli 29. Siitä pidetään kiinni ja lakkauttamista ajetaan.”
”Olemme tivanneet kaupungilta selvitystä, paljonko lakkautukset toisivat säästöjä ja toisaalta mitä uusia kuluja seuraisi. Emme ole saaneet tyydyttävää vastausta.” Jyrki Repo
Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Tiina Rinne-Lampinen korostaa, että koulu on kyläläisten kokoontumispaikka ja paikallisyhteisön sydän.
”Täällä on monipuolista harrastustoimintaa viitenä päivänä viikossa.”
Yrittäjät ovat myös tarjoutuneet keräämään rahoitusta koulun pelastamiseksi.
”Kaupunginhan pitää tällaiset toiminnot järjestää, mutta viimeisenä keinona kyllä voitaisiin kerätä ulkopuolista rahoitustakin. Jos tähän tulisi vihreää valoa, niin meitä olisi isompi yrittäjäporukka keräämässä rahaa”, Repo kertoo.
Kaupunginhallituksen nokkamies Poti kertoo suhtautuvansa rahankeruuideaan lähtökohtaisesti myönteisesti.
”Tuetaanhan yliopistoja ja ammattioppilaitoksiakin lahjaluonteisesti, joten luottamushenkilönä en näkisi tällaiselle estettä. Eri asia on, miten se käytännössä toteutettaisiin.”
”Monella yrittäjällä on omia lapsia, ja monella heidän työntekijällään on omia lapsia.” Mikael Pentikäinen
Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan monet yrittäjät kantavat suurta huolta kotiseutujensa elinvoimasta ja palveluista.
”Lähikoulu on monelle erittäin tärkeä lähipalvelu. Se ei ehkä suoraan vaikuta yrittäjyyden edellytyksiin, mutta vaikuttaa välillisesti, koska se lisää kylien vetovoimaa lapsiperheiden näkökulmasta. Monella yrittäjällä on omia lapsia, ja monella heidän työntekijällään on omia lapsia.”
Pentikäisen mukaan Suomen Yrittäjien tiedossa ei ole, että yrittäjät kampanjoisivat koulujen puolesta muualla maassa.
”Moni yrittäjä kantaa myös huolta oman kuntansa talouden kehityksestä ja verotuksesta, joten monilla on ymmärrystä myös tehostamistoimille.”
Keskisuomalainen: Pääkirjoitus: Veronkorotus pitää Jyväskylän kasvukaupunkina
Keskisuomalainen: Jyväskylän veronkorotuksesta tulossa vääntöä – näin puolueryhmistä kommentoidaan
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
