On traagista, että viljelijät, jotka huolehtivat kansakunnan ruokahuollosta, ajautuvat itse ruoka-avun piiriin ‒ Onko 1990-luvun lamasta opittu mitään?

Jos lainanmaksu on erääntynyt, maksujärjestelyjen mahdollisuus on nykyisin käytännössä olematon ja pankki turvaa vakuudellisten lainojen saataviaan automaattisesti velallisen tileiltä, mikäli siellä on rahaa tai suoritusten saapuessa. Kuva: Juho Leskinen

Maatilojen taloudellinen ahdinko on yleisesti tunnustettu tosiasia. Etenkin karjatiloilla on tiukkaa näin kesän kynnyksellä, jolloin tuotantopanosten hankkiminen vie rahavirtaa tilalta ulospäin.

Vaikeuksissa ovat etenkin investoineet, tuotantoaan kehittäneet tilat. Tiloilla on vastattavanaan huomattavia velkavastuita rahoittajapankeille, joiden toimintaa säädellään tiukasti Finanssivalvonnan ja EKP:n pankkisäätelyllä.

Ongelmaksi ovat muodostuneet tilojen maksuvalmius ja lainanhoitokyky. Mikäli tila ei kykene hoitamaan suunnitellusti lainojensa korkoja ja lyhennyksiä, on syytä olla yhteydessä pankkiin maksusuunnitelman muuttamiseksi.

Jos lainanmaksu on erääntynyt, maksujärjestelyjen mahdollisuus on nykyisin käytännössä olematon ja pankki turvaa vakuudellisten lainojen saataviaan automaattisesti velallisen tileiltä, mikäli siellä on rahaa tai suoritusten saapuessa.

Pankin kannalta järjestelmä toimii, mutta velallinen joutuu vaikeaan tilanteeseen jo peruskustannusten, kuten ruuan, sähkön ja veden suhteen.

Kyseessä voi olla lapsiperhe, jolla ei ole rahaa peruselintarvikkeisiin ja joudutaan hakeutumaan seurakunnan diakonia-apuun uutena asiakaskuntana, kuten piispa Jari Jolkkonen toteaa Matti ja Liisa-lehdessä 28.1.2022.

On aika traagista, että viljelijät, jotka huolehtivat kansakunnan ruokahuollosta, ajautuvat itse enenevässä määrin ruoka-avun piiriin. Lainaehdoissa on nykyisin usein maininta, että velallisella tulee olla kaikki tilit heidän pankissa. Myös mahdollinen yksityistili, johon maksetaan esimerkiksi lapsilisiä, vanhempainpäivärahoja, sairaspäivärahoja ja kotihoidontukea.

Herää kysymys, onko 90-luvun laman traumoista opittu mitään. Onko tämän päivän hyvinvointiyhteiskunnassa sijaa inhimillisyydelle, mikäli maatila tai yritys ajautuu maksuvaikeuksiin ja perheellä ei ole edes ruokarahaa tilien näyttäessä puhdasta nollaa?

Ulosottoon jouduttaessa velallisella on turvana niin sanottu suojaosuus perustoimeentulon varalle. Sen lisäksi, että markkinoilta tulee saada lisää rahaa elintarvikeketjun alkupäähän, tulee hallituksen valmistella viipymättä suojaosuusjärjestelmä myös pankkilainojen osalta.

Jari Ahlholm

puheenjohtaja MTK Pohjois-Suomi

Kärsämäki