Vaurastumiseen johtava vaunu on jo liikkeellä, mutta siihen pääsee vain osa meistä
Pääosa suomalaisista vaurastuu taas. Alhainen inflaatio ja palkankorotusten yleinen linja hyödyttävät erityisesti terveitä ja työpaikkansa säilyttäneitä. Myös maaseutu pääsee nyt kasvuun mukaan. Kaikkia menestys ei kuitenkaan helli.
Pääministeri Petteri Orpon odotukset talouskasvun kiihtymisestä saattavat vihdoin toteutua. Menestystä ei riitä kuitenkaan kaikille. Kuva: Petteri Kivimäki19.7.202514:30
Kun inflaatio taas hellittää, suomalaiset alkavat uudelleen vaurastua. Syynä ovat yleisen linjan mukaiset palkankorotukset, joiden kokonaisvaikutus on kolmelle vuodelle 7,8 prosenttia.
Jos maailma pysyy muuten kasassa, paremmat ajat näyttävät palaavan myös tavallisten perheiden arkeen. Kansalaisten ostovoima kasvaa kohisten, mutta kaikkia kehitys ei helli samalla tavalla.
Terveet ja työlliset hyötyvät eniten.
Työttömille ja paljon terveyspalveluja tarvitseville tulevaisuus on karumpi, koska erityisesti terveyteen liittyvien palveluiden hinnat ovat Tilastokeskuksen mukaan kovassa nousussa.
Eläkeläistenkin ostovoima kasvaa, mutta vähemmän kuin työllisten. Sosiaaliturvan varaan jääneiden tilanne on heikoin.
Myös työttömien osalta tilanne on heikentynyt. Keskimääräiset työttömyysjaksot ovat nousseet nykyisen hallituksen aikana kyseenalaiseen 70 viikon ennätyspituuteen (Yle 14.7.).
Tällä kertaa myös maaseudulla asuvat näyttäisivät pääsevän ostovoiman osalta samaan kyytiin kuin muut, etenkin jos pääosa tuloista ei tule suoraan maataloudesta.
Kuluvan vuoden osalta maatalouden yrittäjätulo saattaa kuitenkin nousta viime vuodesta, mutta ensi vuonna Pellervon taloustutkimus arvioi sen romahtavan uudelleen jopa viime vuotta heikommaksi (MT 9.7).
Tilakohtaiset erot ovat kuitenkin suuret, kun kannattavuus jatkuvasti keskittyy yhä harvemmille tiloille.
Puunmyyjille viime vuodet ovat olleet hyvää aikaa. Samoin palveluiden, teollisuuden ja kaupan osalta tilanne saattaa kohentua myös maaseudulla, jos kotimaiseen kulutukseen perustuva talouskasvu lähtee odotetusti liikkeelle.
Maaseudulla asuvan kansalaisen ostovoimaa kerryttävät maltilliset sähkön ja energian hinnat, jotka vähentävät autoilun ja asumisen kustannuksia.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen talouspolitiikan pitäisi nyt osoittaa voimansa. Työnteon pitäisi aina olla kannattavampaa kuin sosiaaliturvalla eläminen.
Myös kansan kahtiajako menestyjiin ja menettäjiin ei oikeistohallitukselle ole ollut yhtä varoittava esimerkki kuin monille muille hallituksille.
Parhaimmillaan osa menestyjien kulutuksesta vauhdittaa myös työmarkkinoita ja parantaa muidenkin työllisyyttä.
Ironista sinänsä se perustuu nyt matalaan inflaatioon ja palkankorotuksiin, jotka ovat käytännössä kaikille samat.
Ottaen huomioon hallituksen pyrkimykset edistää paikallista sopimista, lopputulos muistuttaa vanhan tupo-ajan saavutuksia.
Kun seuraava hallitus todennäköisesti korjaa Orpon ministeristön toimia, sen kannattaisi kuitenkin keskittyä vain niihin asioihin, jotka ovat rikki.
Muun massa paikallista sopimista kannattaa edelleen edistää. Se on usein sekä työntekijän että työnantajan etu.
Myös tuloerojen kasvamista kannattaisi sietää, jos ne perustuvat työntekoon. Edellytyksenä tietysti on, että työtä ylipäätään on tarjolla.
Kolumnin kirjoittaja on MT:n päätoimittaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
