Omena päivässä pitää Putinin loitolla!

Näin ainakin, jos uskomme Saksan maatalousministeriä Christian Schmidtiä.

Schmidt haukkasi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa saksalaista omenaa ja kannusti maanmiehiään suosimaan kotimaista ruokaa.

Belgiassa tuottajat yrittävät saada kansalaiset syömään sekä omenan että päärynän päivässä. Lähes puolet sadosta uhkaa mädäntyä puihin, kun Putin pani stopin lännen hedelmille.

Vodkaan ja olueen mieltyneitä puolalaisia taas yritetään käännyttää pikavauhtia siiderinlitkijöiksi, kun yli puoli miljoonaa tonnia omenoita etsii uusia ostajia.

Tuottajien viesti on ollut Suomessa sama. Sloganiksi sopisi vaikka:

Purkki Violaa päivässä pitää Putinin loitolla!

On helppo ajatella ongelman hoituvan, jos kuluttajat alkavat suosia kotimaista ruokaa. Omena tai Oltermanni päivässä, helpostihan se menee.

Todellisuus on kuitenkin karumpi. EU:n markkinoilla on nyt 5,5 miljardin euron edestä elintarvikkeita etsimässä uusia ostajia. Kaikki yrittävät saada omat kansalaisensa syömään lisää ja haaveilevat korvaavista markkinoista Kiinan suunnalla.

Olennainen kysymys on, mihin hintaan tuotteet lopulta menevät kaupaksi.

Suomessa puoli-ilmaiset Putin-juustot ovat saaneet aikaan ostoryntäyksen.

On kuitenkin melko varmaa, että venäjänkielisten Oltermannien myynti vähentää puolta kalliimpien suomenkielisten Oltermannien menekkiä.

Jo ennestään halpojen tuontijuustojen hinnat laskevat Venäjän tuontikiellon seurauksena entisestään. Ennen pitkää Valion on pakko pudottaa myös omien juustojensa hintaa.

Valion vaihtoehdot ovat vähissä. Yhtiö laskenut paljon idänkaupan varaan.

Venäjältä Valio on saanut kovan hinnan rasvaisista perustuotteista. Suomessa ja länsimarkkinoilla tulos tulee terveyttä edistävistä erikoistuotteista, joista rasva on yleensä kuorittu pois.

Nyt tuo Venäjälle mennyt voivuori pitäisi tunkea jonnekin muualle. Puhutaan sadoista tonneista voita ja maitojauhetta joka viikko.

Uusien markkinoiden löytäminen ei ole ihan yksinkertaista. Varsinkaan nyt, kun kaikki muutkin etsivät niitä samaan aikaan.

Kiinassa kysyntä kasvaa, mutta vientilupien saaminen on tuskallisen hidasta ja makutottumukset erilaisia. Yhdysvaltoihin on perinteisesti mennyt paljon Valion juustoa, mutta markkina on kyllästynyt ajat sitten.

Suomalaiset maitotuotteet ovat laadukkaita, mutta niin ovat monen muunkin maan tuotteet.

Miksi äkkirikastunut aasialainen ostaisi tuntemattoman brändin tuntematonta juustoa, jos vieressä on Italian ja Ranskan maailmankuuluja tuotteita? Jos kilpaillaan hinnalla, irlantilaiset ja tanskalaiset pesevät suomalaiset mennen tullen. Kauempaa katsottuna nekin ovat puhtaita pohjoisen maita.

Toivottavinta tietysti olisi , että ratkaisu Ukrainan kriisiin löytyisi nopeasti ja Venäjän kauppa palautuisi, ennen kuin pysyvää vahinkoa ehtii syntyä.

Sekin taitaa olla toiveajattelua. Puoli vuotta on toitotettu, että kriisi ratkeaa neuvottelemalla.

Tosiasia on, että tälläkin hetkellä sitä ratkotaan sotimalla. Kysymys kuuluu, kuinka ison palan Ukrainaa Putin haluaa.

Venäjän johto on myös oman politiikkansa vanki. Kansa tukee johtajaansa niin kauan kun sotapropagandaa ja vastakkainasettelua pidetään pystyssä.

Kun rauha aikanaan tulee, Putinilla on käsissään taantuma, inflaatio ja maan tasalle pommitetun Itä-Ukrainan jälleenrakennus.

Idänkauppa on antanut Suomelle paljon, mutta aika ajoin se on myös ottanut.

1800-luvun lopulta Suomi teollistui idänviennin tahdissa vauhdikkaasti. Venäjän vallankumous ja itsenäistyminen teki lopun siitä bisneksestä.

Sotakorvauksista lähtenyt vaihtokauppa Neuvostoliiton kanssa työllisti melkein puolet kansasta, kunnes loppui kuin seinään 1990-luvun alussa.

Nyt on menossa kolmas rysäys. Kuten aiemmin, kukaan ei osannut ennustaa ongelmia. Vielä vuosi sitten asiantuntijat ja professorit valoivat uskoa Venäjän talouden vetoapuun.

En haluaisi olla pahanilmanlintu, mutta maidontuottajien kannattaa laskea miten käy, jos tuottajahinta tippuu kymmenen senttiä litralta.

EU:n tai kansallinen kriisipaketti voi parhaimmassa tapauksessa tuoda muutaman tonnin korvauksen tilaa kohti.