Yliö: Kuka viljelee ruokasi poikkeusoloissa? Traktoreita voidaan pakko-ottaa puolustusvoimien kuljetuskalustoksi ja asevelvollisia maatalousyrittäjiä määrätä palvelukseen
Suositusten mukaan poikkeusoloissa kuntakohtaisen työvoiman henkilövaraaminen kannattaa aloittaa päätoimisista maatalousyrittäjistä ja palkatuista työntekijöistä eläinmäärältään suurimmilta kotieläintiloilta ja peltoalaltaan suurimmilta kasvintuotantotiloilta tuotantosuunnittain.
Syysvehnän kylvöä. Kuva: Kimmo HaimiUkrainan sodan myötä nousi ajankohtaiseksi TTS Työtehoseurassa taannoin toteutettu ”Leipäturva-tutkimus”. Siinä selvitettiin kuntakohtainen työvoiman ja traktoreiden vähimmäistarve normaaliajan maataloustuotannossa. Lisäksi arvioitiin keinoja, joilla maataloustuotantoa voidaan sopeuttaa poikkeusoloihin, kuten esimerkiksi aseelliseen hyökkäykseen tai sen uhkaan.
Yhteiskuntamme huoltovarmuuden kannalta maatalous on keskeinen, mutta jo normaaliaikana monien tuotantopanosten osalta tuontituotteista liian riippuvainen toimiala. Lisäksi poikkeusoloissa traktoreita perävaunuineen voidaan pakko-ottaa puolustusvoimien kuljetuskalustoksi ja asevelvollisia maatalousyrittäjiä voidaan määrätä palvelukseen.
Osa yrittäjistä on kuitenkin varattu nykyiseen työhönsä tärkeän yleisen edun vuoksi. Näiden henkilövarausten organisointi kuuluu maaseutuhallinnon tehtäviin.
Leipäturva-tutkimuksessa sovitettiin yhteen Luonnonvarakeskus Luken ylläpitämät tilakohtaiset maataloustilastot ja TTS:n ylläpitämän TTS-Manager -maatilan työmäärän suunnitteluohjelman sisältämät maataloustöiden standardiajat eli työhön tarvittavat ajat. Tulokset perustuvat 42:een tilamalliin, jotka kattavat päivittäiset ja kausittaiset maataloustyöt eri tuotantosuunnissa ja tilakokoluokissa tietyin rajauksin ja varauksin. Mallilaskelmat eivät kuitenkaan sisällä avomaa- ja kasvihuonetuotantoa.
Mallilaskelmien mukaan työvoiman ja traktoreiden tarve on normaaliajan kasvintuotannon sesonkiviikkoina vähintään 34 570 päätoimista henkilöä ja heille varattua traktoria.
Laskelma kattaa myös tilojen väliset urakointipalvelut, mutta ei esimerkiksi kunnille tehtävää urakointia.
Edellä mainittu luku vastaa suunnilleen maatalouden nykyisen pää- ja sivutoimisen työvoiman kokonaistyöpanosta, kun otetaan huomioon laskelmien työvoimalta edellytetty päätoimisuus ja pitkähköt työpäivät.
Traktoreita maamme maatiloilla on varmasti edellä mainittua lukua enemmän, vaikka niiden tarkkaa määrää ja laatua on vaikea saada selville julkisista tilastoista. Yrittäjäkyselyiden perusteella tiedetään, että maamme maatiloilla on tyypillisesti 2–3 traktoria, joista nuorimmat ovat keskimäärin 13 vuotta vanhoja.
Poikkeusoloissa maatilojen käyttöön ”korvamerkittävien” traktoreiden on syytä olla hyvin huollettuja, tehokkaita, nelivetoisia ja etukuormaimella varustettuja. Kutakin traktoria kohti on syytä varata teliakselinen ja korokelaitainen yleisperävaunu tuotantopanosten ja sadon sujuvia siirtoja varten.
Työvoiman ja traktoreiden määrät suositellaan mitoitettavan poikkeusoloissa kasvintuotannon sesonkiviikkojen vähimmäistarvetta suuremmaksi.
Kasvintuotannon sesonkityöt on saatava tehtyä luotettavasti ajallaan enenevässä määrin ihmisravinnoksi tarkoitetun sadon määrän ja laadun varmistamiseksi. Tämä tarkoittaa, että eläinperäisten tuotteiden tuottamista ja kulutusta jouduttaneen supistamaan ainakin poikkeusolojen pitkittyessä.
Varakaluston lisäksi tarvitaan ”reservityövoimaa” esimerkiksi sairastumisten ja tapaturmien varalta. Talvikaudella työvoiman on riitettävä mahdollisesti lisääntyvään julkiseen tieverkon kunnossapitoon ja energiapuuhuoltoon.
Suositusten mukaan kuntakohtaisen työvoiman henkilövaraaminen kannattaa aloittaa päätoimisista maatalousyrittäjistä ja palkatuista työntekijöistä eläinmäärältään suurimmilta kotieläintiloilta ja peltoalaltaan suurimmilta kasvintuotantotiloilta tuotantosuunnittain.
Varattavilta edellytetään monipuolista ammattitaitoa ja hyvää työkykyä, koska töiden kirjo tulee olemaan poikkeusoloissa totuttua laajempi ja työpäivät pitkiä. Yhteistyökyky edistää tehokasta työskentelyä työpareina tai työryhminä.
Edellä kuvatut tiedot käyvät ilmi Karttusen ja Kailan (2018) julkisesta raportista ”Työvoiman ja traktoreiden tarve poikkeusolojen maataloustuotannossa”, joka perustuu Marjatta ja Eino Kollin Säätiön sekä Maatalouskoneiden tutkimussäätiön rahoittamaan tutkimukseen.
Kuntakohtaiset laskelmat on toimitettu eteenpäin viranomaisjakeluna.
Janne Karttunen
erikoistutkija
TTS Työtehoseura
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
