Maaseudun eväillä kohti tulevaisuutta
Maaseudun kehittämisseminaarit on usein tapana aloittaa näyttämällä johdannoksi sikermä alaviistoon sojottavia tilastokäyriä. Ajatukset on näin viritetty uhkakuvien ja kurjuuden kanavalle. Tuotteena syntyy ahdistavia tulevaisuuden näkymiä.
Korona on muuttanut tilannetta. Suomen kilpailuetu taitaakin löytyä keskittämisen sijaan hajauttamisesta. Kehitykselle on syntymässä uusi käsikirjoitus, jossa maaseutu ja kaupunki käyvät käsikynkkää. Pohjaksi voi kaivaa esiin viime vuosikymmenellä Jorma Ollilan johdolla laaditun maabrändiraportin. Siinä Suomi on alleviivatusti kokonaisuus, jonka jokaisen osan hyvinvointi on kytköksissä siihen, miten muut osat voivat.
Maailmanlaajuisen väestönkasvun ja elintason nousun myötä luonnonvarat, maaperän rikkaudet, puhdas ilma ja vesi sekä energia ovat tulleet entistä niukemmiksi ja arvokkaammiksi.
Huomionarvoista on, että maamme luonnonvarat, metsät ja mineraalit sijaitsevat maaseutualueilla. Valtaosa energiasta tuotetaan maaseudulla. Jokapäiväinen leipämme, ihmisen syötäväksi kelpaava ravinto, tuotetaan maaseudulla. Puhdas vesikin tulee maaseudulta. Valtaosa maamme vientiteollisuudesta on maakunnissa. Käytännössä kaikki suurteollisuuden tuotantolaitokset ovat pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Myös EU:n linjaukset tukevat vahvasti maaseudun roolia älykkään, kestävän ja osallistavan talouden rakentamisessa. Maaseutualueet ovat keskiössä etsittäessä ratkaisuja energia- ja ilmastokysymyksiin.
Kun tulevaisuuden tarkastelussa painotetaan uhkakuvien maalailun sijasta onnistumisiin ja mahdollisuuksiin, keskustelu virittyy myönteiseen kierteeseen. Tämä asenne valjastaa myönteiset voimat ja tuo mukanaan iloa, huumoria ja innostusta. Tulevaisuus tuntuukin yhtäkkiä energisoivalta eikä ahdistavalta.
Onnistumisten kierteessä osataan yhdistellä kaupunkien ja maaseudun asioita, jotka aikaisemmin ovat eläneet omaa elämäänsä, erillään toisistaan. Innovaatiot syntyvät yhdistelemällä sinänsä toisiinsa kuulumattomia elementtejä uudeksi kokonaisuudeksi.
Pikku hiljaa Suomi siirtyy koronan jälkeiseen elämään maaseudun eväillä älykkäästi, kestävästi ja osallistavasti.
Pentti Hyttinen
Liperi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

