Kestävyyskriisin uhri vai ratkaisija?

Mielipide

20.3.201901:00

Kolumni

Mari Pantsar

Ihmiskunta aiheuttaa toiminnallaan jo erittäin vaarallista rasitusta ympäristölle. Viimeisimmän varoituksen antoi YK viime viikolla julkistaessaan kuudennen selvityksensä luonnonvarojen käytöstä.

Vuosisadan puolivälissä maailma tarvitsee noin puolet enemmän ruokaa ja energiaa kuin nykyisin. Silloin ruoan ja energian on riitettävä 10 miljardille ihmiselle.

Haaste on valtava, sillä nykyisin selvä valtaosa energiasta tuotetaan yhä fossiilisilla polttoaineilla. Vanhan järjestelmän korvaaminen uusiutuvalla energialla ei tapahdu hetkessä. Ilmastopäästöt on kuitenkin saatava puolitettua jo seuraavan vuosikymmenen aikana.

Myös luonnonvarojen käyttö kasvaa jatkuvasti väestön ja kulutuksen mukana. Joka vuosi tarvitaan käsittämättömät 92 000 000 000 tonnia enemmän ruokaa, metalleja, fossiilisia polttoaineita ja mineraaleja kuin edellisenä vuonna.

Luonnonvarojen ylikulutus, ilmastokriisi ja eliölajien sukupuutto kulkevat käsi kädessä. Luonnonvarojen käyttöönotto aiheuttaa neljä viidennestä eliölajien häviämisestä ja yli puolet maailman ilmastopäästöistä.

Vaikka aiheutamme jo kestämätöntä rasitusta ympäristölle, vain alle kymmenen prosenttia käyttöön otetuista luonnonvaroista säilyy kierrossa. Yli 90 prosenttia päätyy siis kaatopaikalle, polttoon tai jätteenä ympäristöön.

Samalla materiaalien arvo häviää ja tarvitaan uusia luonnonvaroja uusia tuotteita varten. Näiden käyttöönotto aiheuttaa lisää ilmastopäästöjä ja tuhoaa lisää eliölajeja.

Viisas ihminen eli Homo sapiens on luonut talous­mallin, joka perustuu luonnonvarojen tuhlaavaan käyttöön. Seitsemän ja puolen miljardin ihmisen maailmassa tämä talousmalli ei ole enää kovinkaan viisas.

Samana päivänä YK:n surullisen raportin kanssa Sitra julkaisi yhden ratkaisun kestävyys­kriisiin: Suomen kiertotalouden tiekartan päivityksen. Tie­kartassa on esitetty toimia, joilla Suomi voi näyttää esimerkkiä muulle maailmalle luonnon­varojen kestävässä käytössä.

Tiekartan ensimmäisen osan julkistuksen jälkeen, vajaan kolmen vuoden aikana, on käynyt selväksi, että Suomenkin pitää kiihdyttää kiertotalouden toimeenpanoa. Kestävyyskriisi etenee jo pelottavaa tahtia.

Samalla globaali markkina kiertotalousratkaisuille on kasvanut hurjan suureksi. Konsulttitoimisto Accenture on arvioinut kiertotalouden tuovan maailman taloudelle jopa 4 500 miljardin euron lisäarvon 2030 mennessä.

Tiekartan tavoitteena on luoda kotimaisia ratkaisuja materiaalien tehokkaaseen käyttöön ja hukan poistamiseen. Toimia tarvitaan niin ruokajärjestelmässä, liikku­misessa, metsäperäisissä kierroissa kuin valmistavassa teollisuudessa.

Kiertotalous on selvästi voittaja­strategia kestävyys­kriisin runtelemassa maailmassa. Kaikkien maiden on yksinkertaisesti siirryttävä kohti kiertotaloutta, mikäli mielimme pitää maapallomme hyvinvoivana vielä tulevaisuudessakin.

Voimme aloittaa siirtymän heti, jolloin kestävyyskriisin ratkaisijana voimme myydä kotimaisia ratkaisuja ulkomaille. Jos viivyttelemme, voimme päätyä uhrin rooliin ja hyvinkin nopeasti tilanteeseen, jossa ostamme muiden maiden ratkaisuja Suomeen.

Seuraava hallitus on paljon vartijana. Sen soisi edistävän kiertotaloutta yhtenä kärki­toimenpiteenään. Seuraavan neljän vuoden kuluessa tehdään monia ihmiskunnan kannalta ratkaisevia päätöksiä kaikkialla maailmassa.