Suomen maaseutu on ekologinen mestarityö

Aikamme haaste on kestävä kehitys. Stiglitz-komitean (YK) mukaan siihen kuuluu 8 osatekijää. Suomi on niissä parhaita maita. Nuoret ja lapset uskovat, että ”ilmastohätätila” uhkaa, vaikka Suomessa metsät ja pellot kasvavat ja vesi ja ilma ovat puhdasta.

Noin 40 prosenttia maailman maa-alasta on vaarassa autioitua. Afrikka oli ennen ”vihreä” maanosa. Nyt sieltä voi loppua vesi ja viljelymaa ja kasvava väestö ajautuu nälkään tai siirtolaiseksi. Nuoret tulisi kannustaa Afrikan auttamiseen. Siellä kylät tekevät ihmeitä sitomalla hiiltä maahan, jolloin suuret puut voivat kasvaa ja sukupolvessa autiomaasta tulee luonnon ”paratiisi”.

Kukaan järkevä ihminen ei vastusta vihreää siirtymää. Olisi järkevää antaa aikaa kehitykselle ja katsoa ympärilleen. Pienen maan ei tule sitoutua epävarmoihin teknologioihin, kun investoinnit rahoitetaan velalla. Sodan jälkeen Suomi toteutti teollistamisohjelman, joka oli nerokas. ”Oli malttia vaurastua” kuten presidentti Kekkonen aikanaan asian ilmaisi. Pienen maan tulee rakentaa vahvuuksien varaan. Niistä tärkein on ”yhteisvastuu”, kuten sodan käynyt sukupolvi oivalsi.

Suomen tuottavuus on heikko ja sen myötä myös talouskasvu. Ongelmana eivät ole maa- ja maatalousyrittäjät tai yleisemmin yrittäjät ja yritykset. Ongelma on, että vihreät investoinnit politisoidaan, mistä ei hyvä seuraa. Nokia Bell Labs on tutkimuksissaan päätynyt siihen, että uusi tuottavuushyppäys on tulossa tämän vuosikymmenen lopulla niissä maissa ja yrityksissä, jotka panostavat erityisesti tekoälyn käyttöönottoon.

5G mahdollistaa muun muassa itseohjautuvat kulkuneuvot ja teleterveyspalvelut. Mobiili-internet kattaa noin 10 miljardia siihen kytkeytynyttä laitetta. Syntyy globaali (teko)älykäs viestintäjärjestelmä. Kun myös maakunnan tuotteista saadaan maailman kauppajärjestelmään luotettava mitattu tieto (mm. jäljitettävyystieto), me voimme voittaa pahimman esteen – epäuskon omiimme.

”Oli malttia vaurastua” kuten presidentti Kekkonen aikanaan asian ilmaisi.