Paikallinen koetoiminta on tärkeää

Koeasemat ja alueellinen koetoiminta olivat vuosikymmenet tärkein tietolähde alueen viljelijöille. Kesäinen visiitti koeasemalle antoi arvokasta ja tarpeellista tietoa uusista lajikkeista sekä kokeilun alla olevista viljelymenetelmistä. Kokeet esiteltiin jokaiselle vierailijalle mitään salaamatta tai piilottamatta.

Syksyisin koeasemalta saadut tulokset julkaistiin yksityiskohtaisine tietoineen jokaisen kiinnostuneen luettaviksi. Vuodet eivät ole veljeksiä ja vuosittaisia tuloksia vertailemalla sai hyvän käsityksen jonkin lajikkeen selviytymisestä kyseisellä koepaikalla. Tämä oli erityisen tärkeää syys­viljojen kohdalla.

Tilastolliset yksityiskohdat laskettiin paikallisesti ja kokeen laatua kuvasi hyvin pienin merkitsevä ero koe­jäsenten välillä. Koeasemalla oli toki myös mahdollisuus teettää tilaustutkimusta, jonka julkisuus oli tietysti rahoittajan oma päätös.

Viime vuosina on säästöjen nimissä romutettu koko koeasematoiminta paikkoja karsimalla ja toimintatapoja muuttamalla. Enää ei viljelijä pääse tutustumaan lajike- uutuuksiin tai torjunta-ainekokeisiin omia peltoja lähellä olevissa oloissa.

Tänään puhutaan myös digitalisaatiosta, mutta tuntuu että tutkimus- ja koetoiminnassa ei uuden tekniikan mahdollisuuksia haluta hyödyntää. Käyttämällä valvontakameratekniikkaa voisi viljelijä seurata kokeiden edistymistä vaikkapa päivittäin tarvitsematta ajella koepaikalle.

Paikalliskokeiden merkitys ja arvo riippuu toki kokeiden teknisestä toteuttamisesta, ja kenttämestarin rooli onkin tässä aivan ratkaisevaa. Tulee mieleen Jussi Hautala ja Ylistaron koeasema menneiltä vuosilta.

Toivoisi, että löytyisi tahto palauttaa vanha koetoiminta­malli uudella tekniikalla täydennettynä palvelemaan aikamoiseen kustannusahdinkoon joutunutta viljelijää.