Metsään.fi-palvelu luotu koko metsäalan hyödyksi

Otson toimitusjohtaja Kari Lundell ruoti Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelun kuviotietoja ja kemeralakia (MT 9.12.) kovin sanoin. Kritiikki tuntuu osin varsin erikoiselta.

Metsään.fi-palvelun perusrakenne ja tietosisältö on linjattu laajalla metsäalan toimijoiden yhteistyöllä. Useat alan sähköiset palvelut on suunniteltu ja rakennettu Metsään.fi-palvelun tietojen varaan.

Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelu on ollut isossa roolissa, kun julkisin varoin hankittua metsävaratietoa on tuotu metsänomistajien ja toimijoiden käyttöön. Palvelua käyttää enemmän tai vähemmän aktiivisesti 70 000 metsänomistajaa ja 2 000 metsäalan ammattilaista. Heiltä saatu palaute on pääosin positiivista.

Pellervon taloustutkimuksen PTT:n syyskuussa metsänomistajille tekemän kysely­tutkimuksen mukaan Metsään.fi-palvelu on selvästi käytetyin metsäalan sähköinen palvelu.

Palvelun käytettävyyttä ja asiointiominaisuuksia on jatkuvasti parannettu toimijoiden ja metsänomistajien palautteen perusteella, mutta esimerkiksi mobiilisovellusten laatiminen on tietoisesti jätetty yksityisten palveluntarjoajien hoidettavaksi.

Metsään.fi-palvelun ja koko metsätietoekosysteemin rakentaminen on erinomainen esimerkki julkishallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyöstä. Metsäteollisuus arvioi metsätiedon paremman hyödyntämisen vuotuiseksi säästöpotentiaaliksi 100 miljoonaa euroa.

Metsään.fi-palvelu ei ole metsäsuunnitelma sanan perinteisessä merkityksessä: se ei ota huomioon metsänomistajan henkilökohtaisia mieltymyksiä eikä metsänomistamisen tavoitteita. Sen sijaan Metsään.fi-palvelun tieto voi toimia ja usein toimiikin lähtökohtatietona metsäsuunnitelman laadinnassa.

Tietojen esittämisformaatti ei ole olennainen, vaan se, että metsävaratiedot ovat kullekin käyttäjäryhmälle mahdollisimman ymmärrettävässä ja käytettävässä muodossa. Myös Metsään.fi-palvelussa käyttäjä voi tulevaisuudessa valita itselleen parhaiten sopivan tietojen esitystavan.

Teknologian nopea kehittyminen tarjoaa varmasti tulevaisuudessa apuvälineitä tiedon käsittelyyn; toistaiseksi Lundellin esittämä kuviotietojen poistaminen todennäköisesti nostaisi metsänomistajan maksettavaksi tulevia metsäsuunnitelman laadinnan kustannuksia.

Toivomme Metsäkeskuksessa, että Suomesta löytyy ennakkoluulottomia innovaattoreita käsittelemään metsätietoa ja rakentamaan uusia toiminnallisia palveluja julkisen metsävaratiedon päälle.

Metsäkeskuksen tavoitteena on tuottaa metsätietoa metsänomistajien ja erilaisten metsäalan toimijoiden tarpeisiin niin, että ne voivat räätälöidä omia palvelujaan asiakkailleen.

Metsään.fi-palvelun tietosisällön ymmärrettävyyden heikentäminen tuskin ratkaisisi maamme metsätalouden haasteita, esimerkiksi valtavia taimikonhoitorästejä, luonnon monimuotoisuudesta huolehtimista tai metsänomistajien tietoisuuden lisäämistä oman metsäomaisuutensa mahdollisuuksista.

Lundell viittaa kirjoituksessaan myös kemeran tukijärjestelmän monimutkaisuuteen ja hitauteen. Olen samaa mieltä siitä, että kemeralaki on monimutkainen ja useat muutokset ovat entisestään vaikeuttaneet lain toimeenpanoa.

Valtion kemeraan osoittama määrärahakehys on tiukka, minkä vuoksi maa- ja metsätalousministeriö on joutunut muuttamaan säädöksiä. Säädösmuutokset vaikeuttavat niin tukien hakemista kuin tukijärjestelmän hallinnointiakin.

Olemme Metsäkeskuksessa pahoillamme, että edellä mainituista syistä johtuen kemerahakemusten käsittelyssä on ollut viiveitä. Ruuhkista huolimatta olemme hyvän hallintotavan puitteissa pyrkineet maksamaan kaikkien työlajien tukia jatkuvasti.

Kemera on ollut, ja on edelleen, metsänomistajille tärkeä metsänhoitoon kannustava tekijä. Kemeratukea maksetaan vuosittain noin 60 000 metsänomistajalle. Kuluvana vuonna on maksettu esimerkiksi taimikon varhaishoidon ja nuorenmetsän hoidon tukea yhteensä 24 600 hankkeelle, yhteensä 31 miljoonaa euroa, joilla on tuettu töitä 120 000 hehtaarilla.