Lukijalta: Eurosta on tullut Suomelle taloudellinen kahle

Euroja. Kuva: Jarkko Sirkiä

Euro ei ole ollut Suomelle menestystarina. Se on vienyt meiltä keskeisen talouspoliittisen välineen – oman valuutan. Ilman sitä Suomi on menettänyt mahdollisuuden reagoida joustavasti talouskriiseihin.

1990-luvun lama opetti meille, kuinka tärkeää valuuttakurssin joustavuus on. Markan kellutus auttoi pysäyttämään syöksykierteen ja elvyttämään vientiä. Euroon siirtyminen puolestaan palautti meidät tilanteeseen, jossa sopeutuminen tapahtuu työntekijöiden selkänahasta: palkkojen alennuksin, lomautuksin ja leikkauksin.

Yhteisvaluutta ei ota huomioon jäsenmaidensa erilaisia talouksia. Suomi pelaa samoilla säännöillä kuin Saksa – mutta täysin eri pelikentällä. Tuloksena on vaimea talouskasvu, kilpailukyvyn heikkeneminen ja krooninen velkaantuminen. Suomalainen ostovoima laahaa jäljessä, eikä vienti vedä.

Euron takana ei ole valtiota, mutta se edellyttäisi yhteistä talous- ja veropolitiikkaa. Tie vie kohti liittovaltiota, jota suomalaiset eivät ole koskaan demokraattisesti hyväksyneet. Elpymisrahasto ja yhteinen velka ovat tästä huolestuttavia esimerkkejä: vastuita kasautuu, vaikka päätösvalta karkaa yhä kauemmas.

Meille on kerrottu, että euro tuo vakautta ja matalat korot. Samalla on vaiettu sen kääntöpuolista – menetetystä kasvusta, kutistuvasta liikkumavarasta ja talouspolitiikan halvaantumisesta. Suomi ei ole nähnyt aitoa kasvua vuosiin.

Tarvitsemme rehellisen keskustelun: mikä on euron hinta ja onko se kansallisen etumme mukainen? Yhteisvaluutta ei saa olla itseisarvo. Suomen talouden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi on aika pohtia vaihtoehtoja – mukaan lukien paluuta omaan valuuttaan.

Kehotan tukemaan Paavo Väyrysen kansalaisaloitetta kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa.

Kimmo Kautio

Hämeenlinna