Maatalouden ­muovijätteen keräys toimivammaksi

MT uutisoi maatalousmuovin päätymisestä luontoon (MT 1.6.). Yksi syy tähän on huonosti järjestetty muovijätteen keräys. Maataloudessa syntyy paljon muovijätettä, mutta sen keräilyn onnistuminen riippuu täysin missä päin maatila sijaitsee. Kaikki muovia keräävät yritykset eivät keräile koko Suomessa.

Pakkausmuovi kuuluu tuottajavastuunalaisen muovi­jätteen piiriin. Näitä muovikeräyspisteitä on kuitenkin harvassa. Rinki-keräyspisteet on tarkoitettu kuluttajapakkauksille, eikä niihin saa viedä maatalouden pakkausmuovia.

Jotkut yritykset ottavat vastaan yritysten pakkausmuovia. Tällaisia yrityksiä vaikea löytää, eikä esimerkiksi heidän verkkosivuillaan ole tietoja, otetaanko maatalouden pakkausjätettä vastaan. Mistään ei myöskään selviä, voiko pakkausmuovia viedä itse yrityksien toimipisteisiin, vai vaatiko yritys aina järjestetyn jätekuljetuksen.

Olen joskus ottanut yhteyttä tällaiseen yritykseen ja tiedustellut maatalouden pakkausmuovien keräilystä. Viestiini ei edes vastattu. Pitää myös muistaa, että tuottajavastuun alaisten pakkausmuovien vieminen kierrätykseen pitäisi olla tuotteen loppukäyttäjälle ilmaista. Kun tilaamme maatilalle muovijätteen noudon riippumatta muovilaadusta, joudumme maksamaan siitä.

Maatalous on jäteasioissa väliinputoaja. Me viljelijät emme ole kuluttaja-­asiakkaita, mutta toisaalta meitä ei pidetä yrittäjinäkään. Nyt olisi hyvä tilaisuus muovijätteen kerääjä­tahoilla markkinoida meille viljelijöille muovijätteiden keräyspalveluita, koska me tiedämme muovia keräävien yritysten palveluista hyvin vähän.

Oppia kannattanee ottaa Suomen 4H-liitosta, joka on järjestänyt lannoitesäkkien keräystä useiden vuosikymmenien ajan. Liitto tiedottaa keräyksestä valtakunnallisesti, ja paikalliset 4H-­yhdistykset tiedottavat paikallisesti ­keräyksen toimintatavoista.

Jos 4H-järjestö pystyy keräämään 70 prosenttia Suomen lannoitesäkeistä, miksi muusta muovista päätyy kierrätykseen vain murto-osa?

Maatalous on ­jäteasioissa ­väliinputoaja.