Timo Kässi: Kotimaasta vai ulkomailta?

Kuten hyvin tiedetään, Suomen ruokakaupassa on viisi toimijaa, joiden toimialueena on koko maa.

Myynniltään suurimpia ovat  suomalaiset S-ryhmä ja Kesko, saksalainen Lidl ja ruotsalainen Lähikauppa.

Vuonna 2013 markkinaosuudet menivät siten, että osuuskaupat olivat markkinajohtaja 45,7 prosentin osuudella, K-kauppiaat ja Kesko toisena 34 prosentilla, sitten saksalainen Lidl 8,1 prosentilla ja neljäntenä Suomen lähikauppa. Luvut ovat markkinatutkimuslaitos AC Nielseniltä.

Lidlin nousu oli hurja. Myynti kasvoi edellisvuodesta neljänneksellä. Todennäköisesti tahti on ollut samanlaista viime vuonnakin. Suomalaiset ovat oppineet keskieurooppalaisiin tuontituotteisiin.

Suomen kauppaa on moitittu keskittyneeksi, sillä kaksi suurinta toimijaa hallitsevat 80 prosenttia markkinoista. Osuuskauppojen ja Keskon menestys perustuu kaupan rakenteen muutokseen 1990-luvulla.

Työväenliikkeen hallitsema  E-liike ja yksityiskauppiaiden Tuko eivät pystyneet uudistumaan ja katosivat kaupan kilpailun seurauksena historian romukoppaan.

Keskittymistä on pidetty lainsäätäjän toimesta yhteiskuntaa vahingoittavana. Kilpailulainsäädäntö rajoittaa yli 30 prosentin markkinaosuuden ylittäneitä kauppoja rakentamasta uusia marketteja.

66 miljardin euron liikevaihdolla touhuava Lidl saa käytännössä Suomessa jokaisen tontin, jonka se haluaa uuden myymälänsä rakennuspaikaksi.

Moni kauppakeskus on lähtenyt rakentumaan juuri suurimpien kotimaisten kauppaketjujen toimesta, usein pitkienkin kaavahankkeiden kautta. Nyt ulkomaiselle toimijalle annetaan tontteja kultalusikalla.

Valtio ei ohjaa pelkästään kauppapaikkojen rakentamista. Suomi-konsernin yksi toimiala on viinan myynti.

Alkoholimyymälän sijainnilla on katsottu olevan kaupallista hyötyä myös lähialueen ruokakaupoille.

Nyt Alko on ryhtynyt siirtämään myymälöitään pienten market-ketjujen ja Lidlin myymälöiden yhteyteen. Menettäjinä ovat S- ja K-kaupat.

Viinakauppojen sijoituspolitiikka on käsittämätöntä. Alkoholilainsäädäntöä onkin muutettava siten, että vahvat oluet ja viinit tulevat market-kauppaan tai viinakauppa sijoitetaan tasapuolisesti jokaisen sitä halajavan marketin tuulikaappiin. Tämä on aitoa tasapuolisuutta niin kauppaa kuin kuluttajia kohtaan.

Moni kaipailee tänne lisää eurooppalaisia kauppaketjuja. Suomalaiset kaupat pärjäävät suurissa kaupungeissa hypermarketeilla ulkolaisia kilpailijoita vastaan, mutta kotimaiselle palvelurakenteelle kaupan kova kilpailu on pitkässä juoksussa myrkkyä.

Sekä osuuskaupat että Kesko ylläpitävät hyvin merkittävää maaseudun kauppaverkostoa. Jos paljon puhutut kaupan kovat katteet painetaan alas, ovat maaseudun Salet ja  K-extrat tiensä päässä.

Ulkomainen kauppa ei myöskään ole kovin suomalainen kauppavalikoimissaan. Tähän kiinnitti huomiota Keskon uusi pääjohtaja Mikko Helander Keskisuomalaisen haastattelussa (26.3.).

Arvioidaan, että saksalaisen Lidlin kotimaisuusaste on noin 20 prosenttia, kun kotimaisilla kauppaketjuilla suomalaisen ruuan osuus on 80 prosenttia. Jos tähän markkinaan tulisi vaikkapa Aldi ja Carrefour, olisi turha kuvitella, että suomalaisen ruuan osuus kasvaisi kotimarkkinoilla.