Pappi Lauri Kemppainen ryhtyi jännityskirjailijaksi - ”Papin perspektiivin pitäisi olla sensuroimaton"

Lauri Kemppainen on onnellinen, että hän on saanut mellastaa vapaasti taiteen eri kentillä. Nyt on kirjan aika. ”Olen ollut huono ajattelemaan urakeskeisesti. Veri vetää moneen suuntaan, mutta kaikkea ei pysty tekemään kerralla.” Kuva: Atte Mäläskä

Lauri Kemppaisella, 39, on monta titteliä. Hän on pappi, teologian tohtori, räppäri ja nyt myös esikoiskirjailija. Trilleriperinteitä, pohjoista mielenmaisemaa ja suuria maailmankatsomuksellisia kysymyksiä yhdistelevä Jumalan kämmenellä on hänen esikoisromaaninsa.

Poronkääntöpiirin pohjoispuolelle sijoittuva jännitystarina ehti häilyä Kemppaisen mielessä vuosikausia. Hän kirjoitti välissä väitöskirjan, esseitä ja kolumneja.

Vuonna 2019 hän oli töissä Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulissa piispan teologisena erityisavustajana. Kun romaanin kirjoittamisen palo kasvoi äärimmilleen, tuli isojen päätösten aika.

”Perheellisenä ja työssä käyvänä miehenä kapasiteettini ei riittänyt kirjan tekemiseen. Ainoa vaihtoehto oli irtisanoutua töistä ja keskittyä kirjoittamiseen. Aloin tehdä kahden viikon jaksoissa kirjoitustyötä ja papin töitä. Tällaisen prosessin kautta kirja syntyi”, Lauri Kemppainen kertaa.

Psykologinen trilleri käynnistyy, kun nuori pari matkustaa hylätylle sukutilalle pohjoiseen syrjäkylään.

Kustantamon mukaan Jumalan kämmenellä on kuin pohjoissuomalainen Twin Peaks. Kemppainen allekirjoittaa vertauksen legendaariseen tv-sarjaan: molemmista löytyy vinksahtanutta huumoria, pienen paikkakunnan arvaamatonta tunnelmaa sekä vahvaa luontokuvausta.

Kemppainen syntyi ja varttui Hyrynsalmella Kajaanin pohjoispuolella. Lapsuus on jäänyt mieleen turvallisena ja mukavana. Hän kävi pientä kyläkoulua, jossa oli vähimmillään viitisentoista oppilasta.

Kemppaisen mukaan paikkakunnan pienuus ei rajoittanut tekemistä, vaan päinvastoin se tarjosi mahdollisuuksia.

”Teimme näytelmiä koulunjuhliin, kuvasimme elokuvia isäni videokameralla ja perustimme bändejä. Kesäisin pyöräilimme torille jäätelölle. Lapsuuteni mielenmaisema on varmasti hyvin erilainen kuin isojen kaupunkien kasvateilla.”

Romaania kirjoittaessaan Kemppainen huomasi yllättäen, että osa tekstistä kumpusi suoraan lapsuudesta.

”Kirjassa on kokonaisia autenttisia repliikkejä, jotka olivat jääneet mieleni pohjalle. Jos on elänyt lapsuutensa jäkälien päällä kulkien ja keloja katsellen, se painuu syvälle sisimpään. Kirjoittaessa ne mielenmaisemat löytyivät aika elävinä.”

Jumalan kämmenellä ei ole hyvänmielen lueskeluromaani, vaan siinä käsitellään raskaita teemoja, kuten jännityskirjallisuudessa on tapana.

Kemppaisen mukaan ei ole kaukaa haettu ajatus, että pappi kirjoittaa jännitysromaanin, koska pappi on jatkuvasti tekemisissä kuoleman ja elämän varjopuolien kanssa.

”Papin perspektiivin pitäisi olla sensuroimaton. Hänen on oltava valmis kohtaamaan maailman todellisuus ja katsomaan sitä silmästä silmään.”

Lukion jälkeen Kemppainen muutti yliopisto-opiskelujen perässä Helsinkiin. Hän väitteli teologian tohtoriksi. Hän on räpännyt Daikini-artistinimellä ja huutanut metallimusiikkia. Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta.

Puolitoista vuotta sitten Kemppainen muutti perheensä kanssa Kajaaniin. Paluu Kainuun maisemiin on tehnyt hyvää.

”Täällä on mukavaa ja mutkatonta asua. Tietyt arjen kuviot ovat helpompia järjestää kuin Helsingissä. Tuntui siltä, että siellä iso osa ajasta meni julkisissa liikennevälineissä istumiseen.”

Kemppainen tekee parhaillaan kirjoitustöitä freelancerina. Seurakuntatyö ei ole poissuljettu vaihtoehto tulevaisuudessa.

Hän toivoo, että esikoiskirja herättäisi kiinnostusta ja että sitä pidettäisiin kiehtovana ja persoonallisena. Jatkoa on suunnitelmissa.

”Tuleva kirja on kuin kohoava pullataikina. Mielenkiinnolla odottelen, että mihin suuntaa se rupeaa paisumaan.”

Lauri Kemppainen: Jumalan kämmenellä. Johnny Kniga.