Lukijalta: Kaivosten vesistöhaitat on saatava kuriin kiireellisesti
Kaivosten vesistöpäästöt tapahtuvat usein jopa lupaehtojen puitteissa, kirjoittaa Jaakko Räisänen. ”Tämä ei voi olla hyväksyttävä lähtökohta.”
Laukunkankaan kaivoksen rikastushiekkaläjistä valuu erittäin happamia suotovesiä padon läpi. Kuvituskuva Kuva: Petteri KivimäkiSuomi elää parhaillaan ennennäkemätöntä kaivosbuumia. Suunnitteilla ja käynnissä olevien hankkeiden määrä on valtava, mutta niiden yhteisvaikutuksista vesiluontoon ei ole viranomaisilla eikä poliitikoilla kokonaiskuvaa. Tilanne on kestämätön.
Nykyiset kaivosten vesipäästöt ovat monin paikoin käytännössä myrkkyä vesiekosysteemeille. Ne heikentävät vesien ekologista tilaa, vaarantavat kalakantoja ja jäävät kumuloitumaan järviin ja jokiin vuosikymmeniksi. Päästöt tapahtuvat usein jopa lupaehtojen puitteissa. Tämä ei voi olla hyväksyttävä lähtökohta.
Tilanteeseen on puututtava jo tällä hallituskaudella.
Patorakenteiden turvallisuudesta ja vesienpuhdistuksen laadusta on säädettävä nykyistä tiukemmin.
Ympäristönsuojelulain mukainen varovaisuusperiaate antaa viranomaisille mahdollisuuden toimia ennaltaehkäisevästi, eikä sitä ole syytä jättää käyttämättä. Lisäksi kaivoslain päivittäminen on välttämätöntä: patorakenteiden turvallisuudesta ja vesienpuhdistuksen laadusta on säädettävä nykyistä tiukemmin.
Samalla kaivostoiminnan verotusta voidaan hyödyntää ohjauskeinona, jolla kannustetaan vastuullisuuteen ja varmistetaan, että kustannukset eivät jää yhteiskunnan maksettavaksi.
Kaivosalan tulevaisuuden hyväksyttävyys ei voi rakentua vesistöjen kustannuksella. Kestävä kehitys syntyy vain siitä, että luonnon elinvoima turvataan myös kaivosten varjossa. Lainsäädännön, taloudellisten ohjauskeinojen ja teknisten vaatimusten yhdistäminen tarjoaa tähän parhaan ja vastuullisimman tien.
Jaakko Räisänen
vesistöaktiivi
Muhos
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
