Viljelijä tietää, mitä pellolla on järkevää tehdä

Päätösvalta viljelyspeltojen käsittelyssä pitää antaa ruohonjuuritason viljelijälle, joka näkee tarpeensa toimenpiteeseen tässä ja nyt.

Miten kyntäminen ja kesannointi rikkakasvien tai muun kasvillisuuden poistamiseksi on ehtojen takana? Onko glyfosaattien tai verrattavien myrkkyjen levitys parempi ja turvallisempi tapa?

Näinä suorakylvöjen aikoina noiden aineiden käyttö on lähes pakollista, jos halutaan viljan tai kylvöheinän selviävän aluskasvillisuuden yli.

Ehdotan, että kyntö on sallittava sellaisena ajankohtana, joka on sopivin. Samoin olisi sallittava kesannoiminen avoimena. Silloin peltoa muokataan useamman kerran vaikkapa kesällä, jotta kaikki rikkakasvien juuristot kuolevat.

Tämä voitaisiin toistaa vaikkapa kasvilajin vaihdosta ennen.

On turhaa ja turhauttavaa kylvää jotain tiettyä heinää, kerääjää ja niin edelleen. Konstailla nimityksillä ja vain tukikelpoisuutta hakien, johon perehtyminenkin on melkoista härdelliä. Kyykyttämistä.

Tuet voi näissäkin tapauksissa taata. Ympäristöön ei takuulla leviä päästöjä. Maa pysyy puhtaampana torjuntajäämistä ja hyvässä kunnossa kaiken aikaa.

Nyt viljelysuunnitelmat on tehtävä. Tehdään edelleenkin ilman, että niitä täytyy vielä kiikuttaa jonnekin arkistoja kuormittamaan vuosiksi.

Tukien hakuun tarvitaan selkeä taulukko, josta ilmenevät kylvös, tapa ja tuki. Pinta-alat on jo moneen kertaan tutkailtu. Pitäisi riittää ilmoitus vain jos tulee omia muutoksia.

Vaaditaanko uusia peltojen kuvauksia taivaalta vähän väliä? Onko mittausten määrä sama kaikissa EU-maissa? Kalliiksi se ainakin tulee, ja onko se osa sitä maatalouteen jaettavaa tukea?