Keväällä Länsiradan pohjatutkimuksissa paljastui, että tutkimusta tekevän yrityksen autot sotkivat peltoja. Kuva: Simo Larmo
Länsirataa suunnitellaan vielä vuosia hyvillä palkoilla ‒ hankkeesta tehdään nyt liian isoa, jotta se voisi kaatua
Ratahanketta on lähivuosina kiva edistää, sillä suunnitteluun on käytössä kymmeniä miljoonia euroja, kirjoittaa Aimo Vainio.
Länsiradalle kaavaillaan kokonaan uutta ratapohjaa Espoon ja Salon välille. Kuva: VR Group5.9.202405:30
Viime viikkojen keskustelussa Turun ja Helsingin välille suunnitellusta Länsiradasta yksi yksityiskohta on jäänyt hyvin vähälle huomiolle.
Hankkeelle haettiin EU-rahaa ja hakemus tuli bumerangina takaisin. Ei tipu, sillä esimerkiksi vesi- ja ympäristölupia ei ole. Ja on olemassa riski, että niitä ei lopulta saa.
Kaiken järjen mukaan Länsiradan johdon olisi pitänyt tietää, että ilman lupia, tai uskottavaa suunnitelmaa niistä, hakemus ei mene läpi.
Tuen kriteerit ovat nimittäin kohtalaisen simppelit. Eri osa-alueet on pisteytetty ja jos hankkeen pisteet yhteensä ylittävät alarajan, tukea voi saada. Nyt pisteitä tuli riittävästi kaikilta muilta osa-alueilta paitsi tältä luvat sisältävältä.
Ja juuri nämä puuttuvat luvat ovat sellaisia, joissa EU:n ei tarvitse arvioida mitään. Ne joko ovat tai eivät ole. Nyt eivät olleet ja siksi piti olla etukäteen tiedossa, että pisteitä niistä ei tule.
Käytännössä siis hakukierrokselle lähdettiin, vaikka tiedossa piti olla, että hakemusta ei hyväksytä ja EU-rahaa ei tässä vaiheessa saada. Saatiin kuitenkin EU:ltä peukku ylöspäin muuten, sillä hankkeen talous ja poliittinen tuki on riittävän vahvaa. Tiedä sitten, ehdittiinkö siinä arvioida miten tukeen vaikuttaa kuntien maksuosuuden tuplaantuminen.
Joka tapauksessa EU-tuen hakutulos avaa Länsiradan johdolle ja sitä ajaville poliitikoille oivan ikkunan vaikuttaa. Arvelen nimittäin, että todellinen tavoite onkin saada EU-rahaa vasta seuraavalla kierroksella. Se on mahdollista vuonna 2028.
Siihen asti hanketta voi ajaa kätevällä tarinalla. Valtiolta on luvattu rahaa, EU pitää hanketta kannattavana ja järkevänä ja myöntää tukea kunhan nämä loput yksityiskohdat hoidetaan. Tarvitaan vain kuntien rahoitus sekä kaavat ja ympäristöluvat.
Paine suuntautuu lähivuosina siis kuntiin ja niiden rahoitusosuuksiin sekä ympäristölupaviranomaisiin.
Monissa palavereissa taustalla kuultaneenkin Länsiradan puolelta lähivuosina seuraavanlaisia lievästi tai tarpeen vaatiessa vahvasti painostavia kommentteja: ”Rahat on kasassa, vain teidän osuus puuttuu”, on henki kuntapäättäjien suuntaan. Ja: ”Myöntäkääpäs ne luvat nyt kuntoon, niin saadaan tämä muuten järkeväksi todettu hanke eteenpäin. Se on nyt teistä kiinni”, voisi olla viesti lupaviranomaisille.
Asetelma sopii varsin hyvin Länsiradan hankkeen johdolle. Suunnittelutyöhön on myönnetty rahaa kymmeniä miljoonia ja näköjään hyvällä palkalla saavat rataa lobata. Hankkeessa maksettiin palkkoja ja palkkioita kolmen vuoden aikana 1,4 miljoonaa euroa. Hallituksen jäsenen palkkio oli viime vuonna lähes 21 000 euroa.
Radan tavoite on tätä hallituskautta pidemmällä. Tällä kaudella siitä tehdään liian iso, jotta sitä voisi perua. Länsiradan johto juuri ilmoitti rakentamisen alkavan vuonna 2027. Silloin on kätevä aloittaa jonkin osuuden rakentaminen, jotta hanketta ei voida enää pysäyttää.
Ennustan ison pyörän pyörivän noin vuonna 2029 jos EU-rahaa on käytössä.
Kolumnin kirjoittaja on MT:n uutispäällikkö.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
