Lähiruokaa kuntien keittiöihin

Kuntien ja kaupunkien hankinnat ovat niiden itse päätettäviä asioita.

Linjauksia tehdään tänä syksynä. Vetoan kuntapäättäjiin: päättäkää kuntastrategiassa suosia lähiruokaa. Vähintä on, että elintarvikkeiden tuotantotapa täyttää Suomen lainsäädännön vaatimukset. Muistakaa ruuan kotimaisuus myös silloin, kun ostatte vaikkapa vanhushoivapalveluja ulkopuoliselta.

Suosimalla kotimaisia elintarvikkeita kannetaan ilmastovastuuta ja samalla vaikutetaan kotimaiseen työllisyyteen ja talouskasvuun.

Kun ostamme kotimaisin standardein tuotettua ruokaa, tiedämme, että eettisiin tuotantotapoihin, ympäristön monimuotoisuuteen ja ruuan terveellisyyteen on panostettu.

Suomessa tuotantoeläinten hyvinvointi ja hyvä terveys­tilanne mahdollistavat antibioottien vähäisen käytön kotieläintuotannossa. Näin mikrobilääkeresistenssitilanne on kansainvälisesti poikkeuksellisen hyvä.

Kotimaisessa ruoantuotannossa esimerkiksi torjunta- ainejäämät ovat merkittävästi tuontiruokaa pienemmät. Lannoitteiden raskasmetalli­pitoisuudet ovat meillä Euroopan tiukimmin säädeltyjä. Esimerkiksi riisin ja soijan tuotannossa käytetään torjunta- aineita, jotka ovat meillä kiellettyjä. Soija ja riisi ovat myös yleisimpiä geenimuunneltuja kasveja. Niiden hiilijalanjälki on erittäin suuri, ja esimerkiksi soijan tuotannon vuoksi hävitetään sademetsiä.

EkoCentrian kehittämä ja käyttäjien maksuilla ylläpidettävä Portaat luomuun -ohjelma on hyvä malli. Sitä voitaisiin soveltaa myös lähiruokaan, mikäli joku taho haluaisi ottaa vastuulleen vastaavan ohjelman ylläpidon.

Kotimaista ruokaa käyttämällä pystymme vähentämään tuontiruuasta aiheutuvia, Suomesta ulkoistettuja nega­tiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia.

” Kansainvälisesti mikrobilääke­resistenssitilanne on poikkeuksel­lisen hyvä.”