Johannan äkäisyys käänsi Jannen pään

Johanna ja Janne ovat viihtyneet aina luonnossa. Jo häämatkalla kaksikymmentä vuotta sitten he suuntasivat Inarin Ukonjärvelle. Paluumatkalla pariskunta keräsi Ranualla 100 kiloa hilloja. Viime vuoden pentu, Iku-Tirso, nousee tottuneesti Johannan ja Jannen halaukseen. 

Johanna ja Janne Määttä tapasivat 21 vuotta sitten Oulun keskustassa. Janne tuli hakemaan ystäväänsä, joka oli ollut jatkoilla Johannan kämppiksen luona. Kerrostalo oli vanha ja vetoisa.

Johanna muistelee, kuinka ovelle tuli pitkätukkainen mies, joka alkoi kitistä, kuinka kylmä asunnossa on.

”Nakkasin villasukat ja sanoin, että älä marise, laita sukat jalkaan.”

Kiukkuinen nuori nainen teki Janneen vaikutuksen ja niin Johanna tekee yhä.

”Jonnassa on parasta äkäisyys”, Janne sanoo ja hymyilee.

”Jannessa parasta on jäätävä selkäranka. Kun asiat pitää tehdä, ne tehdään. Hän on tiukka tapaus”, Johanna puolestaan kehuu.

Jo toisilla treffeillä Johanna houkutteli Jannea perustamaan kanssaan lammastilan Ranualle. Lammastila jäi, kun työt löytyivät kaupungista. Kaiken vapaa-aikansa pariskunta vietti metsässä, tuntureilla ja jokivarsissa.

Nyt huskytilalla he saavat olla luonnon keskellä koko ajan ja se sopii molemmille.

Yhdessä työskentelylle Jannella ja Johannalle on toimiva ohjenuora.

”Lomailemme erikseen. Välillä on hyvä käydä ottamassa happea. Jonna lähtee ulkomaille ja minä menen Lappiin”, Janne kertoo.