Suomen lähin sukukieli ei ole viro, mutta ei myöskään karjala

Maaseudun Tulevaisuudessa 25.7.2022 julkaistussa sinänsä erittäin mielenkiintoisessa artikkelissa "Suomen lähin sukukieli ei ole viro" kerrottiin, että karjalan kieli olisi suomen lähin sukukieli. Koska myös muun muassa Wikipedia ”tietää” kertoa saman, katsoin kveenin kielen yliopisto-opintoja tarjoavan Tromssan yliopiston oppiainevastaavana aiheelliseksi kirjoittaa vastineen.

Karjalan kieli – voisi puhua myös karjalan kielistä – on kyllä suomen hyvin läheinen sukukieli, viroa läheisempi, mutta sitäkin läheisempiä ovat etupäässä Ruotsin puoleisessa Tornionjokilaaksossa puhuttava meänkieli (”meidän kieli”) ja Finnmarkissa eli Ruijassa puhuttava kainu eli kvääni eli kveeni eli ruijansuomi. Ne kumpikin saivat oman kielen aseman 2000-luvun alussa, edellinen Ruotsin ja jälkimmäinen Norjan valtion toimesta.

Molempien pienten ja uhanalaisten lähisukukielten kielistatuksesta suhteessa emokieleensä suomeen voi toki olla perustellusti montaa mieltä, kuten myös siitä, oliko päätös niiden omina kielinä pitämisestä pitkällä tähtäimellä siunaukseksi vaiko hajota ja hallitse -(kieli)politiikan ilmentymä. Meänkielen ja kainun kielistatusta tukee se, etteivät niiden pääpuhuma-alueet koskaan ole kuuluneet Suomeen. Meänkielen, kainun ja suomen peräpohjalaismurteiden alkuperäinen yhteinen puhuma-alue oli ”Kymmenen virran maa”, Perämereen laskevien suurten jokien Muinais-Kainuu eli Kvenland.

Mikko K. Heikkilä

Dosentti

suomen ja kveenin tutkinto-ohjelmavastaava, Tromssan yliopisto

Lue myös:

Tiesitkö: Suomen lähin sukukieli ei ole viro – Mikä tarkoittaa kyseisen kielen sana ”jumalanlehmä”?