Boris Johnsonin imagonrakennus osuu nappiin
Korona-aikaisten bileiden aiheuttaman skandaalin ja jo sitä ennen muun sähläyksen, muun muassa pandemian alkuvaiheen huonon hallinnan, jälkeen vaakalaudalle joutunut pääministeri hakee nyt uutta uskottavuutta toimimalla pontevasti Euroopan nykyisten kohtalonhetkien keskiössä.
Brexitin muusta Euroopasta eristämä Boris Johnson saa itselleen uutta kansainvälistä statusta. Kuva: PixabayViime viikolla piti hieraista silmiä kaksi kertaa: Yllättäen Helsinkiin tuulispäänä lennähtänyt Britannian pääministeri Boris Johnson allekirjoittamassa yhdessä presidentti Sauli Niinistön kanssa Britannian ja Suomen välistä puolustusta koskevaa julkilausumaa presidentinlinnan piparkakkureunaisen kahvikestiliinan päällä.
Ei oikein tiennyt, kumpaa enemmän ihmetellä: Sitäkö, mistä Johnson siihen yhtäkkiä tulla tupsahti taskussaan Suomen kipeästi kaipaama suuren sotilasmahdin lupaus avunannosta Suomen Nato-jäsenyyshakemuksen lähettämisen ja Nato-jäsenyyden saamisen välisen arvaamattoman ajan tarpeeseen?
Vai sitäkö, miksi ihmeessä valtion ja hallituksen päämiehet allekirjoittivat sopimuksen linnan keittiöstä haetun puuvillaliinan päällä?
Yhtä yllättävän vierailun Boris Johnson teki kuukautta aiemmin Ukrainaan ensimmäisenä G7-maiden johtajana.
Kuvat lähes autioilta Kiovan kaduilta, joilla Johnson ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky kävelivät rinta rinnan ukrainalaissotilaiden ympäröiminä, levisivät näyttävästi maailmalle vain päivä sen jälkeen, kun Venäjä oli tehnyt erityisen julman iskun Kamatorskin rautatieasemalle surmaten maasta pakenevia siviilejä.
Jo aiemmin Britannia oli Johnsonin johdolla antanut Ukrainalle enemmän aseapua kuin mikään muu Euroopan maa, eikä Johnson saapunut Kiovaan tyhjin käsin.
Downing Streetin tiedotteen mukaan vierailun tarkoitus oli osoittaa Ukrainalle solidaarisuutta. Se merkitsi uutta apupakettia, joka sisälsi sekä talousapua että 100 miljoonan punnan edestä modernia aseistusta.
Brittien reaktiot somessa vaihtelivat välillä ”Olen ylpeä hänestä!” ja ”Pitäkää hänet!”
Mutta useimmat olivat sitä mieltä, että Johnsonin aiempia toilailuja arvosteltuaan nyt hänen toimiaan Ukrainassa voi pitää oikeina. Juuri se on varmasti Johnsonin sekä Kiovan että Helsingin ja Tukholman laajaa huomiota saaneiden pikavierailujen tarkoitus.
Korona-aikaisten bileiden aiheuttaman skandaalin ja jo sitä ennen muun sähläyksen, muun muassa pandemian alkuvaiheen huonon hallinnan, jälkeen vakavasti vaakalaudalle joutunut pääministeri hakee nyt uutta uskottavuutta toimimalla pontevasti Euroopan nykyisten kohtalonhetkien keskiössä.
Se sopii eurooppalaiselle sotilas- ja ydinasemahdille ja etenkin sen nykyiselle pääministerille, joka on kirjoittanut liikaa viskiä naukkaillen, mutta silti Euroopan pelastaneen sankarin Winston Churchillin elämäkerran.
Brexitin muusta Euroopasta eristämä Johnson saa samalla itselleen uutta kansainvälistä statusta.
Merkittävän sotilasmahdin johtajana hän on niin Ukrainan kuin Suomenkin uskottava suojelija, varsinkin kun Yhdysvallat on hänen takanaan ja Britannia osa Five Eyes -tiedusteluyhteistyötä, johon kuuluvat Britannian ja Yhdysvaltain lisäksi Kanada, Australia ja Uusi Seelanti.
Sitä paitsi Pohjoismaat, Britannian vanhat Efta-kumppanit, ovat Johnsonille luonnollista aluetta etsiä ja löytää vastakaikua EU:n sisällä. Sille hänellä on taatusti tarvetta tulevissa taistoissa kuten brexitin rukkaamisessa Pohjois-Irlannin kysymyksessä.
Mutta Suomen maakuntien mummoloiden kannattaa nyt penkoa kaappejaan ja lähettää kahvikestiliinoja Naton päämajaan erästä toista, vielä tärkeämpää allekirjoitustilaisuutta varten.
Kirjoittaja on toimittaja ja tietokirjailija.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
