Haravoitujen lehtien hyötykäytöllä saat ruokapöytään puhtaan valkeita perunoita

Lehtipenkki kasvattaa vaaleita ja tasakokoisia perunoita, jotka pihakanan silmiin saattavat näyttää erehdyttävästi munilta. Kuva: Petteri Kivimäki

Mielipide|Piha ja puutarha

9.4.202418:21

Kolumni

Pasi Jaakkonen

Lehtiperuna eli parin millin siivuiksi viipaloitu peruna on oiva perunasoseen korvaaja, mutta lehtiperuna-sanalla on toinenkin merkitys.

Päättynyt kesä opetti vuosikymmeniä perunoita vakoihin mullanneelle, että syksyn lehdet kelpaavat pihaperunan, siis lehtiperunan, kasvualustaksi.

Syksyllä pihan isot vaahterat olivat varistaneet lehtensä. Kun lehdet oli vaivalla haravoitu, miksi ajaa niitä kompostiin maatumaan? Haravoidut lehdet kärrättin pitkäksi penkiksi pihanurmelle. Hajottajat aloittelivat penkissä työtään ravinteiden kierrättämiseksi, kunnes pakkaset marraskuussa keskeyttivät puuhat. Pian lumi peitteli penkin ja tulevan perunamaan.

Kun huhtikuussa metriset hanget olivat sulaneet, edellissyksyn kuohkea lehtikasa oli vain muisto. Litteäksi matoksi painuneiden lehtien sekaan toukokuun puolivälissä sai kuitenkin paineltua idätetyt perunat. Sinne jäivät oman onnensa nojaan.

Alkukesä oli kuiva, mutta perunat jaksoivat ponnistaa taimelle. Kesän mittaan mukulat tahtoivat nousta pintaan auringonsäteiden armoille. Ne saivat peitokseen muutaman sentin kerroksen vannesahan alta lakaistua sahajauhoa.

Heinäkuun loppu toi rankat sateet. Sen kastelemassa oikeassa perunamaassa rutto teki tuhojaan, mutta lehtiperuna jatkoi reippaasti kasvuaan.

Elokuussa penkistä paljastui kauniin vaaleita mukuloita, joista suurimmat olivat parin nyrkin kokoisia. Lehtikarikkeessa kasvaneet perunat olivat liki sellaisenaan valmiita kattilaan. Kypsän perunan rakenne oli tiivis ja maku moitteeton.

Kokeilu oli niin onnistunut, että jatkossakin syksyn puuhiin kuuluu myös lehtiperunapenkin teko.

Kolumni on julkaistu aiemmin syyskuussa 2023.