Geenitieto uudistaa terveydenhoidon

Edistyksellinen teknologia tarjoaa mahdollisuuden aivan uusiin terveyspalveluihin, joissa korostuvat ihmisen vastuu terveydestään ja hoitojen valinnanvapaus. Näistä tärkeimpänä nähdään geenitutkimus.

Terveysviranomaiset valmistelevat Suomeen lainsäädäntöä, jonka pohjalta myös meillä perimään liittyvät geenikartoitukset yleistyvät ja tekevät tilaa geenihoidoille.

Eduskuntaan tuodaan vielä tämän vuoden aikana laki­esitys, jolla meille perustetaan Genomikeskus. Se kehittää ja valvoo Suomessa tarjottavia geenipalveluita. Samalla varmistetaan ihmisten perimää koskevien tietojen luotettavuus ja estetään niiden joutuminen ulkopuolisten käsiin.

Suomessa toimii jo nyt kahdeksan biopankkia, joihin ihmiset ovat luovuttaneet verinäytteensä mahdollisia perimätutkimuksia varten.

Tähän asti suomalaiset ovat joutuneet hankkimaan geenitestit lähinnä amerikkalaisilta laboratorioilta. Uudistusten jälkeen ne voidaan hoitaa Suomessa toimivilta laboratorioilta.

Genomikartoituksella voidaan selvittää geeneissä esiintyviä poikkeavuuksia ja suvussa toistuvia vakavia sai­rauksia. Tämä auttaa tarvittavien hoito­toimien käynnistämisessä ajoissa.

Alkiotutkimuksella voidaan taas vaikuttaa tulevien lasten terveyteen. Periytyvien tautien geenivirheet ovat olemassa jo hedelmöityshetkellä, vaikka tauti voi ilmetä vuosien tai vuosi­kymmenten kuluttua.

Yhä useampi meistä on kiinnostunut, mitä suuhunsa työntää. Tietämyksemme ravinnon ja geenien yhteispelistä lisääntyy koko ajan. Tulevaisuudessa tavoitteena on suunnitella aiempaa yksilöllisemmät ravinto­suositukset, joissa perimämme erot otetaan huomioon.

Kuluttajien omatoimisuus haastaa asiantuntijat pohtimaan uudenlaisia työtapoja. Eräässä seminaarissa nuori yrittäjä kuvaili prosessia, joka käynnistyi alkavasta työuupumuksesta.

Hän alkoi itse selvittää elintapojaan, elintoimintojaan ja syventyi lääketieteellisiin julkaisuihin niin perusteellisesti, että näyttäessään diagnoosinsa lääkärille tämä hämmästyi, kuinka oikeaan osuneet ne olivatkaan. Kokemuksesta syntyi kirja ihmisen itsehoidosta.

Kuluttajan asema tiedon markkinoilla vahvistuu. Kuluttajasta tulee oman elämänsä asiantuntija samalla, kun institutionaaliset rakenteet heikentyvät.

Digitalisointi on mullistamassa hoitokäytäntöjä. Älylaitteisiin kytketyt sensorit välittävät potilaan terveystietoja lääkärille. Sairauksiin liittyvän tiedon analysointiin ei tarvita lääkärikäyntiä.

Myös yksinkertaisimpia hoitotoimenpiteitä voidaan tehdä älylaitteiden välityksellä. Valtakunnallisen potilastietojärjestelmän avulla hoidot ja lääkitys voidaan saattaa ajan tasalle ilman lääkärikäyntejä.

Suomessa geenitutkimuksella on kartoitettu meidän tautiperintöömme kuuluvat 36 harvinaista tautia ainoana maailmassa. Geeniterapialla on saavutettu tuloksia muun muassa melanooman, aivokasvainten, munasarjasyövän, ihorappeuman ja Parkinsonin taudin hoidossa.