Kestävän maidontuotannon puolesta

Elokuun alussa julkaistun IPCC:n raportin mukaan kiihtyvä maankäytön muutos aiheuttaa merkittävissä määrin aavikoitumista ja ilmakehään vapautuvan hiilen kautta edistää ilmastonlämpenemistä. Metsiä raivataan viljely­alueiksi erityisesti lihantuotannon tieltä maailmalla kasvavan kysynnän vuoksi. Maanosien väliset kauppasopimukset, missä tuotantotavalle ei aseteta vaatimuksia, lisäävät valtavasti ruuantuotannon kantamaa ilmastotaakkaa.

Etelä-Suomen maidon­tuottajien maitovalio­kunta pitää ilmastonsuojelua tärkeänä ja haluaa kiinnittää kuluttajien huomion erityisesti alkuperämerkintöihin. Sillä missä ja miten ruokasi on tuotettu, on merkitystä tuotteen hiilijalanjälkeen. Maitolitran hiilijalanjälki on FAO:n vuonna 2015 tekemän tutkimuksen maailmassa 2,5 kiloa, kun se Suomessa on vain kilo. Tämä luku on edelleen alentunut viime vuosikymmeninä. Ilman kotimaista maataloustutkimusta tätä kehitystä ei olisi tapahtunut.

Valiokunta haluaakin antaa julkisen kiitoksen kaikesta alan kehittämisen eteen tehdystä työstä erityisesti Luonnonvarakeskukselle, mutta myös lukuisille muille sidosryhmille koulutuksen, jalostuksen ja maatalousteknologian saralla.

Tavoite kohti hiilineutraalia maidontuotantoa vaatii vielä paljon työtä, varsinkin maa­perän hiilensidontamekanismien paremman tuntemuksen osalta. Pienemmän hiilijalan­jäljen lisäksi kotimaisella maidontuotannolla edistetään luonnon monimuotoisuutta. Moni kasvinviljelytila onkin lisännyt perinteisten viljakasvien lisäksi hiiltä ja ravinteita sitovia nurmikasveja mukaan osaksi monipuolista viljelykiertoa.

Näillä aloilla tuotettu sato voidaan tarvittaessa hyödyntää märehtijöiden avulla takaisin ihmiselle kelpaavaksi ruuaksi tai kaasuttamalla energiaksi, jolloin pelto säilyy tuottavana. Kannustimia tilojen väliseen yhteis­työhön tarvitaan vielä lisää.

Kasvihuonepäästöjen hillitsemiseksi Etelä-Suomen maidontuottajat kannustavat kuluttajia valitsemaan seuraavalla ostokerralla kotimaista, mahdollisimman lähellä ja kestävästi tuotettua ruokaa. Oli oma ruokavalio tai täytettävät ruokakriteerit sitten millaisia tahansa, alkuperä kannattaa tarkistaa aina. Aivan erityisesti se kannattaa tehdä maailman ensimmäisenä Suomalaisen ruoan päivänä 4.9.2019.

Sillä missä ja miten ­ruokasi on tuotettu, on ­merkitystä ­tuotteen hiili­jalanjälkeen.