Kemera saatava nopeasti kuntoon

Kestävän metsätalouden edistämiseen tarkoitetulla rahoituksella eli kemeralla on kovasti kysyntää. Taimikoiden ja nuorten metsien hoidon tukihakemusten määrä ylittää rajusti rahoituspäätöksiin varatun myöntövaltuuden.

Kuten Mikko Tiirola esitti (MT 6.6.), on perusteltua muuttaa hallinnon sääntöjä niin, että koko kemera-kaudelle eli vuoden 2020 loppuun asti varattua myöntövaltuutta käytettäisiin etupainotteisesti ohjelmakauden alussa. Tämä on välttämätöntä, jotta vältetään näköpiirissä olevat häiriöt metsänhoitotöissä.

Ennen myöntövaltuuden 
avaamista on kuitenkin korjattava metsänhoitotöiden tukitasoja alaspäin, jotta vältetään rahoituksen keskeytykset 
jatkossa ja varmistetaan rahoituksen riittävyys koko ohjelma­kaudelle.

Myös nykyistä alemmalla tukitasolla saavutetaan haluttu kannustevaikutus metsänhoitotöihin. Pienemmällä hehtaarituella varmistetaan tukirahoituksen riittävyys mahdollisimman suurelle pinta-alalle ja mahdollisimman monelle metsänomistajalle.

Tiirola esitti kirjoituk­sessaan tukikelpoisen kohteen puuston läpimitan pudottamista nykyisestä 16 senttimetristä 13 senttimetriin. Esitys johtaisi nuorten metsien kunnostushakkuiden romahtamiseen. Nykyinen läpimittaraja on perusteltu. Tuella kompensoidaan näiden kohteiden korkeita korjuukustannuksia, jotka johtuvat pienestä rungon koosta ja pienestä puun kertymästä hehtaaria kohden.

Nuorten metsien hoitorästit ovat mittavia ja niiden kunnostus on tärkeää. Kunnostushakkuilla varmistetaan tulevaisuuden puuntuotanto ja puuston arvokasvu. Samalla tuodaan pienpuuta markkinoille niin energiakäyttöön kuin puunjalostukseen. Tuki on myös tasapuolinen puun eri käyttömuotojen kesken.

Kemera edesauttaa osaltaan hallitusohjelman tavoitteen saavuttamista eli kotimaisen puun käytön lisäämistä 15 
miljoonalla kuutiometrillä.

Tulevaisuuden kannustinjärjestelmä on mietittävä kokonaan uudelta pohjalta. Sen valmistelu pitää saada nopeasti täyteen vauhtiin.