Kalatiski joutui halpuutuksen hampaisiin
S-ryhmä ilmoitti toukokuun alussa, että nyt laskee kotimaisen kalan hinta. Halpuutuksen tavoitteeksi S-ryhmä ilmoitti kotimaisen kalan osuuden kasvattamisen suomalaisten ruokapöydissä.
Tietysti S-ryhmästä vakuutettiin, että halpuutus tehdään kaupan katteesta, ei kenenkään muun.
Ilta-Sanomat teki edellisviikolla hintavertailun ja kokosi esimerkkihintoja. Ja kuinka sitten kävikään. Eniten näyttäisi IS:n vertailun mukaan halventuneen Norjan kassilohen hinta. Tiskiltä norjalaista ruodotonta lohifileetä oli saanut viisi euroa halvemmalla kuin aiemmin.
En ole mikään taloustieteilijä, mutta jostain syystä olen jossain yhteydessä törmännyt Greshamin lakiin. Yksinkertaistettuna lain mukaan huono raha ajaa hyvän rahan pois.
Esimerkki hyvästä ja huonosta rahasta voisi olla vaikka sellainen, että norjalaisen kassilohen ja kotimaisen kasvatetun kirjolohen kilohinta tukussa sekä tiskissä on eri.
Iso osa kuluttajista on hintasensitiivisiä ja valitsee kaupassa ensisijaisesti hinnan perusteella eli päätyy norjalaiseen kassiloheen. Osa kuluttajista haluaa kuitenkin ehdottomasti kotimaisen kasvatetun kirjolohen.
Kauppa tiputtaa kalan kuluttajahintaa ja onnistuu lisäämään kalaa ostavien kuluttajien määrää. Samalla lisääntyy edelleen niiden kuluttajien määrä, jotka valitsevat kalaa hinnan, ei tuotanto-olosuhteiden tai tuotantomaan perusteella.
Kohta onkin käsillä aika, kun kauppa päättää myydä kaikki lohet lähes samalla hinnalla tiskistä. Kotimaiset kirjolohen tuottajat ovat hätää kärsimässä, mutta Norjan kassilohi porskuttaa. Huono raha on ajanut hyvän rahan pois.
S-ryhmä tiedotti itse kalakampanjan sujumisesta viime viikolla. Koko kalatuoteryhmän myyntimäärä on kasvanut 20 prosenttia S-ryhmässä. Valintapakatun tuorekalan myynnin kasvu lähentelee peräti 40:tä prosenttia.
Tiedotteen mukaan erityisen vahvaa tuorekalan myynnin kasvu on ollut valmiiksi pakatussa kalassa.
Miksi kotimaisista kalastajista puhuminen edes otettiin osaksi S-ryhmän kampanjaa alun perin? Kun tiedetään, että suomalaisten suosikkikaloja ovat lohi ja kirjolohi, joista kirjolohi on kotimaisten ykkönen. Silakka ja muikku tulevat perässä, eikä liene liioittelua sanoa, että kaukana perässä.
Suomalainen kuluttaja haluaa kalansa pannuvalmiina. Ammattikalastajilta kuultujen kommenttien mukaan pyöreän kalan kysyntä heikkenee heikkenemistään, kalankäsittelytaitoisten ihmisten vähenemisen tahtiin.
Mitä nämä kuluttajatottumukset tarkoittavat ammattikalastajien näkökulmasta? Investointeja ja lisää työtunteja. Pyydysten kokemisten jälkeen on kalat fileoitava myyntikuntoon, sitä varten on pitänyt investoida elintarvikehuoneistoon ja hyväksyttää huoneisto kala-alan laitokseksi.
Varmasti löytyy ammattikalastajia, joiden matkaan voisi päästä päiväksi tai kahdeksi kokeilemaan, mitä pitää tehdä, että se kala saadaan sinne tiskiin. Sen jälkeen voitaisiin käydä uudestaan keskustelu siitä, onko sopivaa vai sopimatonta puhua halpuuttamisesta, kun puhutaan pyydetyn kalan hinnasta.
Kyllä tuotetta pitää arvostaa myös euroissa, ei vain puheissa.
Sari Penttinen: Miksi kotimaisista kalastajista puhuminen edes otettiin osaksi S-ryhmän kampanjaa?
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


