Koko kylän kartanomuseo

Urajärven kartanomuseo URAJÄRVI Kahvila Hugo & Lilly Kartanontie 

Salin astiakaapin juhla-astiastoon kuuluu saksalaista posliinia, wieniläinen kahviastiasto ja muun muassa Iittalan ja Nuutajärven laseja. 

Vastaava opas Leena Lehtinen kertoo kartanon salissa Hugo ja Lilly von Heidemanin kulttuuriharrastuksista, joihin kuului oopperalalaulaja Aino Acktén ihailu. 

Eero Järnefelt maalaasi muotokuvat Lillystä ja Hugosta. Hugon kuva on maalattu nuoruuden kuvasta kuoleman jälkeen, Lillyn hänen vanhuudenpäivillään. 

Vuonna 1913 von Heidemanit pystyttivät Valhallan, jossa he viettivät aikaa ystävien kanssa ihaillen maisemaa Urajärvelle. 

Alkuperäinen varoituskyltti on säilynyt 1900-luvun alusta. Siinä uhataan pahantekijöitä 50 markan sakolla. 

Valkeaa rouvaa ei näy missään, mutta pitkät helmat heilahtavat ja kengät kopisevat. Emännöitsijä avaa lukon ja päästää vieraat sisään kartanon keittiön ovesta.

Lilly ja Hugo von Heidemanin kotikartano Asikkalan Urajärvellä tarjoaa huiman aikamatkan 1910-luvun säätyläiselämään. Tuolloin jo varttunut sisaruspari vietti kartanossa kulttuurintäyteistä elämää, johon kuuluivat ajan kuulut suomalaistaiteilijat ja säveltäjä Richard Wagnerin ihailu.

Museon vastaava opas Leena Lehtinen kierrättää päärakennuksen ja viereisen sivurakennuksen läpi huone huoneelta ja kertoo kartanon historiaa aina 1600-luvulta lähtien. Kartanon puistoon ja järvimaisemaan voi tutustua omatoimisesti.

Mielenkiintoisia tarinoita riittää aina kummitusjuttuja myöten. Hugon ja Lillyn isän ensimmäinen vaimo kuoli tarinan mukaan pudottuaan rappusista ja on useita kertoja näyttäytynyt ”Valkeana rouvana”. Iloisempia tarinoita ovat Hugon ja Lillyn sivistysharrastukset ja matkat aina Egyptiä myöten.

Kaikille tarinoille löytyy totuuspohja ja mikä parasta, myös oikeat puitteet.

”Täällä ei ole yhtään myöhemmin muualta tuotua tavaraa, vaan kaikki kartanoon kuulunutta. Restaurointien aikana on painettu tapetteja alkuperäisten mallien mukaan, mutta myös alkuperäiset ovat tallella”, Lehtinen kertoo.

Naimattomat sisarukset ymmärsivät, että heidän jälkeensä kartanokulttuuri muuttuisi, joten he testamenttasivat osan tilastaan rakennuksineen ja irtaimistoineen Suomen Muinaismuistoyhdistykselle Lillyn kuoleman jälkeen 1917.

Museo saatiin auki vuonna 1928, jonka jälkeen sen on ollut auki lähes yhtäjaksoisesti restaurointivuosia lukuun ottamatta.

Vuodesta 1986 kartanoa on hallinnoinut Museovirasto. Se restauroi kartanon vuosina 2008–2013 ja siinä yhteydessä saatiin lopulta esiin myös palvelusväen tilat, kuten aikansa mittapuulla hienon keittiön.

Loppuvuodesta 2015 Museovirasto ilmoitti, ettei sillä ole varaa pitää vasta korjaamaansa museota auki.

Tieto oli valtava pettymys kyläläisille, kesäasukkaille ja monille historian ystäville. Kulttuurikohde hiljenisi ja menestyksekkäästi kesäteatteritoiminnan aloittanut Urajärven Kartanoteatteri ja Kahvila Hugo ja Lilly jäisivät vähintään puoliorvoiksi.

”Soitin heti Kartanoteatterin vetäjälle Timo Taulolle ja kysyin, aikooko teatteri jatkaa. Jo 16.12. meillä oli Urajärven Kartanon Ystävien perustava kokous, jossa valitsimme ison ja työntekoon valmiin hallituksen”, yhdistyksen sihteeri Marko Latvanen kertoo.

Niin asiansa takana yhdistys oli, että heti tammikuussa 2016 Latvanen ja muita aktiiveja oli esitteiden kanssa Matkamessuilla.

”Aika pokkaa siinä vaadittiin, mutta riskinotto auttoi paljon kesän ryhmämyyntiä”, Latvanen kertoo.

Talven ja kevään 2016 yhdistys neuvotteli ja lobbasi maamme hallinnon huipulle asti. Viime hetkillä huhtikuussa syntyi sopimus, jonka mukaan yhdistys saisi pitää auki kartanoa ja hoitaa sen opastukset. Museoesineiden valvonta jäi Museovirastolle ja rakennuksen ylläpito Senaatti-kiinteistöille.

Kartanon sisätiloihin pääsee tutustumaan vain opastetuilla kierroksilla, joita järjestetään kesällä tasatunnein ja muuten tilauksesta. Noin 40 minuutin kierros tarjoaa tiivistetyn paketin kulttuuri- ja esinehistoriaa ja tietoa aatelissuvun henkilöistä.

Kaikki nämä on nivottu osaksi Ruotsin ja Venäjän vallan aikaista Suomen historiaa ja laajemmin Euroopan vaiheita. Oppaan pitää myös osata vastata vieraiden kysymyksiin.

”Työ on hyvin antoisaa ja haastavaa, koska täällä käy historiasta kiinnostuneita ihmisiä”, Lehtinen kertoo. ”Onneksi Museoviraston palkkalistoilla ollut vastaava opas jatkoi ensimmäisen kesän myös yhdistyksen oppaana, muuten emme olisi ehtineet kouluttaa tarpeeksi ihmisiä.”

”Meillä on käytössä myös paljon kirjallista materiaalia, jota pitää kerrata säännöllisesti.”

Lehtinen oli kokenut Asikkala-opas jo aiemmin ja tunsi siksi laajasti alueen historiaa. Hän ottaa myös vastaan näyttöjä uusilta opaskokelailta. Kiinnostuneita on tullut useita väyliä: osa kylältä tai muualta Asikkalasta, osa Kartanoteatterin näyttelijöistä.

Lehtinen nauttii historian elävöittämisestä ja kertoo kiinnostavasti esimerkiksi aikansa huippukodinkoneista kuten mantelimyllystä, lautastenlämmityskaapista ja hellaan integroidusta kuumavesisäiliöstä.

Mehukas yksityiskohta on tietenkin myös Asikkalan ensimmäinen sisäkäymälä, tuuletettu ja kynttilällä varustettu komero, joka piikavetoisena tarkoitti pottaa istuimen alla.

Kartanon ystävät on kehitellyt perinteisen kartanokierroksen rinnalle teemapäiviä ja tapahtumia tuomaan yleisöä alueelle myös muuhun aikaan kuin kesällä.

Osa niistä hyödyntää laajaa puistoaluetta, jossa jo Hugon ja Lillyn aikoihin vieraat vaelsivat. Maisemapolulla voi aistia hämäläisiä järvimaisemia höystettynä wagneriaanisilla ja muinaisen mytologian sävyillä.

Kartanon suurten kuusten alla ihastuttaa Tomtebo, jossa asuvat tiettävästi Suomen ensimmäiset puutarhatontut tai tarkemmin niiden kopiot. Saksasta ostetut aidot on restauroitu ja nostettu sivurakennukseen.

Rannassa ui veistosjoutsen ja mäen päällä sijaitsee kaarimainen Valhalla, josta on upea näkymä järvelle.

”Kartanossa arvostettiin järveä, pääsisäänkäyntikin on järvelle päin. Siellä soudeltiin, saunat ja uimakoppi olivat ahkerassa käytössä”, Lehtinen kertoo.

Varsinainen puisto ja lehtometsä sen ympärillä ovat valtion sopimuksella kiinteistöyrityksen hoidossa. Alueella tarvitaan paljon myös talkooväkeä, etenkin kesäteatteriaikaan ja teemapäivinä liikenteenohjaajia ja järjestyksenvalvojia.

”Meillä on idearikas hallitus ja hyvin vapaaehtoisia. Mutta uusiakin tarvitaan, sillä tapahtumien aikaan tänne on tultava kuudelta aamulla ja työt venyvät iltamyöhään”, Latvanen muistuttaa.

”Töitä on nykyään ympäri vuoden kirjanpidosta markkinointiin ja ryhmävarauksiin”, Lehtinen täydentää.

Urajärven kartanomuseo Asikkalassa on auki päivittäin 12.8. asti sekä 16.9. asti viikonloppuisin ja erilaisten tapahtumien aikaan. urajarvenkartanonystavat.fi

Kuolematon neiti Lilly -näytelmän esitykset 30.6.–21.7. urajarvenkartanoteatteri.fi