LAkit tanassa ympäri vuoden

Mervi Leppänen ja Anja Toropainen keräävät ja lajittelevat siitakkeet koon mukaan. 

Siitakkeet tunkevat esiin lepänpurusta ja luomuviljasta valmistetusta kasvualustasta. 

Sisällä sienessä

Kuningasvinokkaita, siitakesieniä, osterivinokkaita –  Rääkkylässä tuotetaan suomalaista, puhdasta lähiruokaa, joka on jalostettu pellosta ja metsästä suoraan pannulle pantavaksi tuotteeksi.

Kunhan suomalaisten sienituntemus vain kasvaisi sen verran, että näitä opittaisiin käyttämään, huokaa Anja Toropainen, entinen pohjoiskarjalainen lypsykarjatilan emäntä, mutta nyt jo ”vanha sienimummo”, kuten hän itseään kutsuu.

Sulo ja Anja Toropainen muuttivat navettansa jo 1980-luvulla sienimöksi, ja vuonna 2000 nuorempi polvi avasi uuden luomusertifioidun tuotantolaitoksen, Polar Shiitake Oy:n, Rääkkylässä. Polar Shiitakeella leppä jalostuu sieniksi, kun siitä jauhettuun hakkeeseen lisätään vähän luomuviljaa ja sieniymppi.

Polar Shiitakeen tuotannosta valtaosa, 90 prosenttia, menee vientiin, lähinnä Hollantiin ja Saksaan, missä viljeltyjä sieniä käytetään huomattavasti enemmän kuin meillä.

Toimitusjohtaja Markku Leppäsen mukaan vientiin suuntautuminen oli järkevä vaihtoehto, sillä vaikka keskieurooppalaiset osaavat käyttää sieniä, Euroopassa on pulaa puuta lahottavista sienistä, kuten siitakkeesta.

”Meillä on lisäksi mahdollisuus tuottaa sieniä luomuna, millä on viennissä iso merkitys. Suomalaisuus ei sinällään ole valtti, sillä joka maassa luotetaan kotimaiseen, mutta luomu myy, jos vain tuotantomaa on luotettavan maineessa”, Leppänen arvioi.

Sienimössä silmälasit huurustuvat heti, vaikka ulkona ei paukkuisikaan 20 asteen pakkanen, kuten tänään. Ilmankosteus on korkea ja lämpötila aina syksyinen, reilut kymmenen astetta.

Anja Toropainen ja tytär Mervi Leppänen ovat jo käyneet sienestämässä, sillä tarkoitus on valmistaa Kantrin lukijoita varten sieniherkkuja. Naisten käsistä näkee, että Polar Shiitakeen omistajat ovat todella tarttuneet muuhunkin kuin yrityksen johtamiseen. Kynsinauhat ovat ovat tummat ja Anjalta on muutama sormi lyhentynyt, kun kärsimätön käsi yritti kerran avittaa jumiin jäänyttä leikkuria.

Sienimö ja navetta eivät oikeastaan eroa toisistaan työpaikkoina, sillä sienimössäkin pitää käydä joka päivä. Jos yrittää joskus järjestää vapaapäivän, se näkyy kohta tuotoksessa. Sato heikkenee.

”Valitettavasti sienet tuntuvat kasvavan parhaiten juhlapyhinä”, Anja Toropainen huokaa.

Polar Shiitake työllistää viisitoista henkeä, joista kuusi on omaa porukkaa: Sulon ja Anjan lisäksi lapsia ja näiden puolisoita. Toimitusjohtaja Markku Leppänen on vävy, alunperin autosähköasentaja, mutta nyttemmin täysillä sienibisneksessä.

Polar Shiitake syntyi Toropaisten sienestysinnostuksen pohjalta, kun maataloudessa tuli allergiaa ja samanaikaisesti Suomessa tutkittiin sienimöiden mahdollisuuksia. Vaikka sienisadot ovat kasvaneet monituhatkertaisiksi yrityksen myötä, sienestysinto ei ole kadonnut.

”Mies käy vieläkin sieni- ja marjametässä ja minäkin vähän. Useamman sangollisen kerään joka syksy kuitennii”, Anja tunnustaa.

Sienimummo sanoo pystyvänsä poimimaan sieniä vielä yli 14 tuntia päivässä, ja siksi häntä ihmetyttääkin, kun 25-vuotiaat työnhakijat ilmoittavat kyllä tulevansa töihin, jos saavat istumatyötä. ”Kyllä se on asennekysymys. Työ on täällä samanlaista kuin millä tahansa maatilalla. Eihän se ole suomalaisten unelma-ammatti.”

Toropaisen klaania sienet jaksavat kiehtoa. Viime vuonna sienimö tuotti 120 000 kiloa, mutta kapasiteettia olisi ollut yli kaksinkertaiseen määrään. Pitäisi saada kysyntää lisää.

Anja Toropaisen silmiin syttyy palo, kun hän alkaa puhua sienten terveysvaikutuksista. Onhan se kumma, että siitaketutkimukset uhkaavat rahanpuutteen takia jäädä kesken, vaikka on jo todettu, että siitake sisältää enemmän hyvää beetaglukaania kuin kaura. Siis sellaista kuitua, jolla on suotuisat vaikutukset sekä kolesteroliin että diabetekseen.

”Markun kokonaiskolesteroli laski 2,8:aan, kun hän alkoi syödä siitaketta, ja minulla on korkeat hyvän kolesterolin arvot. Diabetes- ja kolesterolilääkkeitä syödään Suomessa valtavasti, mutta kannattaisi tutkia, mitä vaikutusta sienillä on. Puhtaampaa ruokaa tuskin löytyy kuin Suomessa viljellyt sienet.”

Niin, nimenomaan Suomessa viljellyt. Sekin Anjaa harmittaa, että isot herrat käskevät keksimään suomalaiselle ruualle muita valtteja kuin turvallisuus ja puhtaus. ”Vähätellään suomalaisen ruuan puhtautta, kun samanaikaisesti on kaiken maailman melamiiniskandaaleja. Ihmeellistä!”

Jos suomalaiset eivät vielä tunne siitaketta, ei se ole kovin tuttu eurooppalaisillekaan. Polar Shiitake on kiertänyt messuilla maistattamassa sieniä ja yrittänyt sitä kautta päästä kuluttajien ostoskassiin.

”Se onnistuu, kun vain saa ihmisen maistamaan. Ensikontaktin saaminen on oma ongelmansa”, Markku Leppänen myöntää.

Kotimaan markkinoilla vaikeutena on kahden suuren ketjun hallitsema vähittäiskauppa. Pientuottaja ei kovin helposti pääse kaupan hyllyyn, jos sillä ei ole varaa panostaa markkinointiin.

Rääkkylän sijainti lähellä itärajaa melkein Joensuun korkeudella ei sekään ole etu, ainakaan kuljetusten suhteen. Rahtikuljetukset tökkivät ja kaikki tavarat kiertävät Helsingin kautta, menivätpä ne sitten Lappeenrantaan tai Kajaaniin.

Parhaillaan Polar Shiitake virittelee vientiä Venäjälle yhteismarkkinointihankkeen avulla. Siellä on totuttu syömään sieniä ja suomalaisiin elintarvikkeisiin luotetaan.

Polar Shiitake ei itse jalosta sieniä, vaan toimii kumppaneiden kanssa. Lieksan Laatuherkut valmistaa siitakkeista sienisalaattia ja sulatejuustoa, Pajuniemi luomusiitakesienileikettä. Jälkimmäinen on kehitetty Atkinsin dieettiä ajatellen: kun liha ja sieni yhdistetään, saadaan tuotteeseen kuitua lisää ja kolesterolia alas.

Markku Leppänen uskoo, että puuta lahottavat sienet ovat tulevaisuuden juttu, sillä raaka-ainetta niihin kyllä riittää. Viljellä voisi vaikka koivunkantosientä, suomalaisille vähän tutumpaa kuin siitake.

Sienten viljely on maataloudessa vähän kummajainen, sillä se ei nauti minkäänlaisia maatalouden tukia. Leppäsen mukaan tämä on yksi syy suomalaisten sienten melko korkeaan hintaan.

”Siitakkeet maksavat kaupassa 30 euroa kilo. On se kumma, että tukien vastustajat eivät osta meidän tuotteitamme.”

” Puhtaampaa ruokaa tuskin löytyy kuin Suomessa viljellyt sienet.”