Yliö: Isommat ja menestyneet yritykset halutaan säilyttää perheissä
Tuore omistajanvaihdosbarometri osoittaa, että isommat ja menestyneet yritykset halutaan säilyttää perheissä, kirjoittavat Seinäjoen ammattikorkeakoulun asiantuntijat. ”Muutoinkin ne yritykset, joilla on jatkaja tiedossa, ovat niin sanotussa hyvän kierteessä.”
Töissä konepajayrityksessä. Kuvituskuva. Kuva: Sanne KatainenKolmen vuoden välein toteuttava, nyt viidennen kerran toteutettu valtakunnallisen omistajanvaihdosbarometri osoittaa, että yritysten jatkuvuusnäkymät ovat parantuneet verrattuna vuoden 2021 barometriin.
Entistä useampi 60 vuotta täyttänyt yrittäjä suunnittelee sukupolvenvaihdosta perheen sisällä tai yrityksen myyntiä ulkopuoliselle. Sukupolvenvaihdosta suunnittelee 24 prosenttia (19 prosenttia vuonna 2021) ja myyntiä 47 prosenttia (44 prosenttia). Vastaavasti yrityksen toiminnan lopettamista harkitsee entistä harvempi, 20 prosenttia yli 60-vuotiaista yrittäjistä ( 27 prosenttia vuonna 2021).
Tulokset osoittavat, että isommat ja menestyneet yritykset halutaan säilyttää perheissä. Muutoinkin ne yritykset, joilla on jatkaja tiedossa, ovat niin sanotussa hyvän kierteessä. Näillä yrityksillä on isommat kasvutavoitteet, strategisen suunnittelun taso on korkeampi ja ne ovat menestyneempiä. Myös hallitustyöskentely on parhaimmalla tasolla yrityksissä, joissa jatkaja on tiedossa.
Omistajanvaihdoskulttuurin kehittymisestä kertovat useat seikat barometrin tuloksissa.
Yritysoston tai sukupolvenvaihdoksen kautta yrittäjäksi ryhtyneiden osuus on trendinomaisesti kasvanut vuodesta 2012 lähtien. Tarve ulkopuoliselle asiantuntija-avulle omistajanvaihdosasioissa tunnistetaan entistä useammin. Kolmasosa 60 vuotta täyttäneistä vastaajista arvioi tarvitsevansa asiantuntija-apua merkittävässä määrin (26 prosenttia vuonna 2021). Myynti- ja ostokokemusta omaavien osuus oli hieman kasvanut edellisestä barometrista.
Lopettamisaikomukset ovat vähentyneet vuodesta 2012, mikä saattaa kertoa myynti- ja muiden omistajanvaihdosvaihtoehtojen paremmasta tunnistamisesta. Muutokset kielivät omistajanvaihdosten muuttumisesta yhä arkisemmaksi osaksi yritystoimintaa, mikä on ollut pitkäjänteisen omistajanvaihdosten edistämistyön tavoitteenakin.
Yritysostoja tai -myyntejä tehneet yrittäjät ovat todella tyytyväisiä tekemiinsä kauppoihin. Lähes neljä viidestä ostajasta, 78 prosenttia, piti viimeisintä toteutettua yritysostoa onnistuneena tai erittäin onnistuneena. Samoin 76 prosenttia myyjistä piti viimeisintä yrityksen tai liiketoiminnan myyntiä onnistuneena tai erittäin onnistuneena. Tämä kertoo siitä, että pääosin pk-yritysten yrityskaupat onnistuvat.
Kiinnostavaa on myös, että ostokokemusta omaavat yrittäjät ovat eräänlaista ”eliittijoukkoa”. Heidän yrityksensä ovat muita menestyneempiä ja ovat kasvaneet enemmän ja niillä on myös enemmän tulevaisuuden kasvuodotuksia.
Huolestuttavaa on, että vain vajaa puolet myyntiin tulevista yrityksistä, 46 prosenttia, oli yrittäjän oman arvion mukaan hyvässä myyntikunnossa. On vaikea kuvitella potentiaalisen ostajan pitävän yritystä myyntikuntoisena, mikäli myyjä itsekään ei ole tätä mieltä.
Kaikkiaan maaseutu- ja kaupunkialueiden yritysten välillä oli melko vähän eroja. Maaseutualueilla sijaitsevat yritykset arvioivat oman myyntikuntonsa hieman paremmaksi kuin kaupunkialueiden yritykset, mutta myyntikiinnostusta samoin kuin aiempaa kokemusta yrityksen myynnistä maaseudun yrityksillä on hieman vähemmän kuin kaupunkialueilla.
Maaseutualueilla suurempi osa vastaajista piti viimeisintä yritysostoa onnistuneena tai erittäin onnistuneena kuin kaupunkialueilla: maaseudulla osuus oli 84 prosenttia, kaupunkialueilla 76 prosenttia.
Maaseutualueiden yrityksillä oli perheen ulkopuolisia hallituksen jäseniä harvemmin kuin kaupunkialueiden yrityksillä – maaseudulla 20 prosentilla, kaupunkialueilla 27 prosentilla.
Vaikka maaseutu- ja kaupunkialueiden yrityksillä on yllättävän vähän tuloksissa eroa, on selvää, että maaseudulla omistajanvaihdosten onnistuminen ja maaliin meneminen edellyttää enemmän toimenpiteitä. Potentiaalisia ostajia on huomattavasti vähemmän.
Toisaalta maaseudulla palkkatyön mahdollisuuksia ei ole niin paljon ja entuudestaan tuttu ostaja ostaa helpommin itselleen ja monille muille samalla työpaikan. Maaseudulla omistajanvaihdosten onnistuminen on keskeinen osa pienten paikkakuntien elinvoimaa.
Yhteiskunnan ja kaikkien toimijoiden resurssiniukkuudesta johtuen on tärkeää priorisoida julkista ja puolijulkista omistajanvaihdosten edistämistyötä sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla.
Omistajanvaihdosten edistämisen painopisteiden olisi hyvä olla jatkossa seuraavissa kokonaisuuksissa: perheyritysten sukupolvenvaihdosten ammattimainen toteuttaminen, yritysten myyntikuntoon liittyvä herättelytyö, potentiaalisten ostajien aktivointi ja yritysten lopettamispalveluiden tarjoaminen.
Syksyllä 2024 viidettä kertaa toteutettuun omistajanvaihdosbarometriin osallistui 1 476 yritystä. Barometrin toteutti jälleen Seinäjoen ammattikorkeakoulu yhteistyössä Valtakunnallisen omistajanvaihdosfoorumin kanssa.
Barometria ovat rahoittaneet TT-säätiö sekä Töysän Säästöpankkisäätiö.
Elina Varamäki
Sanna Joensuu-Salo
Anmari Viljamaa
Juha Tall
kauppatieteiden tohtoreita
Seinäjoen ammattikorkeakoulusta
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
