Tukiehtojen kiristykset Suomessa keksittyjä

Täydentävistä ehdoista on tullut Suomen kotieläintaloudelle kohtalonkysymys. Ainakin kotimaisten virkamiesten tulkinta EU-direktiiveistä on tähän johtanut.

Täydentävien ehtojen mukaan sanktiot tulevat aina koskemaan kaikkia tilan saamia tukia. Mikäli tilalla on kotieläintalouden lisäksi myös peltoviljelyä, kuten yleisesti on, sanktio voi olla useita tuhansia euroja.

Sanktiot ovat pienestäkin rikkeestä prosentti kaikista tuista, prosenttiosuus voi nousta jopa 100 prosenttiin. Täydentävien ehtojen vaatimuslistaa on kiristetty useaan eri otteeseen, esimerkiksi eläinilmoitusten viivepäivät otettiin mukaan 2014. Ja totta kai EU-komission virkamiehet nimenomaan vaativat tätä kiristystä.

Kuluvan vuoden alusta on liitetty eläinsuojelulaki koskemaan täydentäviä ehtoja. Jos tarkastuksessa katsotaan, että tilalla on rikottu eläinsuojelulakia, sanktiot tulevat koskemaan kaikkia tilan saamia tukia. Eli tässäkin tapauksessa täysin kohtuuton rangaistusjärjestelmä.

Jos vaikkapa koiranomistajan todetaan syyllistyneen eläinsuojelulain rikkomiseen, hän saa siitä sakon tulojensa mukaan. Mutta kun on kysymyksessä viljelijä, niin täysin inhimillisestä erehdyksestäkin johtuvasta rikkeestä – joka ei edes vaikuta eläimen hyvinvointiin – rangaistus voi olla tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia euroja.

Eläinsuojelulain liitämistä koskemaan täydentäviä ehtoja ja siitä aiheutuvia kohtuuttomia rangaistuksia perustellaan tietenkin sillä, että EU-komission virkamiehet vaativat.

Edellä kerrottu joutuu outoon valoon, kun liitän tähän EU-komissiolta saamani lausunnon. Lausunnon on antanut Euroopan komission Maatalouden ja maatalouden kehittämisen pääosaston, linjoista C, D ja E vastaava varapääjohtaja Joost Korte.

Siteeraan lausunnosta vain tärkeimmän:

"Näin ollen ei ole mitään suomalaisia viljelijöitä koskevia uusia sääntöjä. Päinvastoin, täydentävien ehtojen soveltamisalaa on yksinkertaistettu useita kertoja. Viimeisin yksinkertaistaminen tapahtui vuonna 2013, kun yhteisen maatalouspolitiikan (cap) uudistamisen yhteydessä lyhennettiin täydentäviin ehtoihin liittyvien vaatimusten luetteloa."

Lausunto on annettu: Bryssel, 18.12.2015.

Tämän lausunnon mukaan EU-komissio ei vaadikaan täydentävien ehtojen kiristyksiä. Suomen valtio tietenkin voi säätää kansallisesti tällaisia vaatimuksia, mutta miksi? Haluavatko suomalaiset virkamiehet lopettaa Suomesta kotieläintuotannon?

Kun uusia määräyksiä ja vaatimuksia satelee kuin liukuhihnalta, ja on mahdollista, että jo tilan kyllin huono talous "täydentävillä ehdoilla" tipahtaa pakkasen puolelle, on viljelijän henkinen kestävyys todella koetuksella. Miettiikö tätä yksikään virkamies uusia vaatimuksia keksiessään?

Byrokratian purkutalkoista on puhuttu kohta kymmenen vuotta, mutta entistä pahemmaksi menee ja nopeasti.

Varapääjohtaja Joost Korte ilmoittaa omalta osaltaan, että täydentävien ehtojen soveltamisalaa on yksinkertaistettu ja ehtoihin liittyvää vaatimuslistaa lyhennetty. Miten on mahdollista, että Suomessa mennään juuri päinvastaiseen suuntaan?

Toivottavasti sellaiset virkamiehet, jotka ovat vastuussa täydentävien ehtojen kiristämisestä Suomessa, vastaavat omalta osaltaan tähän esitettyyn kysymykseen pikaisesti tässä lehdessä.