Villisika

Euraasialainen villisika (Sus scrofa) elää lehtimetsävyöhykkeellä villinä. Suomessa on tavattu vain muutamia yksilöitä Itä-Suomessa, sillä villisika ei löydä talvella ravintoa jäätyneestä maasta. Eri puolilla Eurooppaa elää useita villejä villisikalaumoja.

Rotupuhdas villisika (Sus scrofa scrofa) on luonnosta kiinnisaatujen eurooppalaisten villisikojen jälkeläinen. Suomessa Faba-lab rekisteröi rotupuhtaat villisiat, ja kasvattajat noudattavat omavalvontaa.

Karjun elopaino on syksyisin 250–300 kiloa. Emakko painaa nelivuotiaana keskimäärin 150 kiloa. Karju elää lisääntymisajan ulkopuolella yksin, emakko johtaa laumaansa.

Täysikasvuinen villisikaemakko saa 4–6 porsasta kerran vuodessa keväisin, kun kesysika voi porsia tusinan possuja pari, kolme kertaa vuodessa.

Villisian porsaat ovat ruskea-harmaaviirullisia, mutta muuttuvat vuodessa kokonaan ruskeanharmaiksi.

Villisika on kaikkiruokainen. Se tonkii vahvalla kärsällään maasta juuria, hyönteisiä ja matoja. Lisäksi se syö viljaa, perunaa ja heinää.

Villisika on nopea. Se kiihdyttää muutamalla loikalla vauhdin jopa 60 kilometriin tunnissa.

Lähde: Laadukasta riistayrittämistä -hanke.