Välttämätön työmarkkinareformi

Elinkeinoelämän EK ilmoitti tällä viikolla olevansa valmis yrittämään vielä yhteiskuntasopimusta. Yritys on nykyhallituksen aikana jo viides.

EK ehti kuopata joulukuussa koko hankkeen, kun lakkoliittona profiloitunut Auto- ja kuljetusalan AKT irtautui operaatiosta.

AKT hermostui, kun EK kirjasi marraskuun lopussa sääntöihinsä, ettei se tee enää huhtikuun 2016 jälkeen tulopoliittisia sopimuksia.

Elinkeinoelämän herrat halusivat tehdä sopimuksesta itselleen mahdottoman, koska patruunoiden tahdosta huolimatta tupo on aina palannut Palacen pöytiin.

Kova poliittinen paine ja synkät talousnäkymät saivat EK:n vielä yrittämään ratkaisua, jonka se on siis jo kerran kieltänyt itseltään.

EK ei aio kuitenkaan neuvotella palkoista. Palkka-
vääntö halutaan toimialaliitoille.

Neuvotteluyritys on helpotus maan hallitukselle, joka hakee kilpailukykyä mm. lomarahoja leikkaamalla ja työaikaa pidentämällä.

Kilpailukykypaketti on määrä antaa eduskuntaan helmikuussa.

Hallituksessa pelätään, että poliittisesti ja juridisesti hankala paketti ei kestä perustuslain läpivalaisua.

Muutenkin monelle epämieluisat uudistukset olisi mukavampi saada läpi sopimalla eikä pakottamalla.

Tässä tilanteessa työmarkkinasopu on paikallaan, jos se vain parantaa suomalaisen työn kilpailukykyä.

Suomen rakenteelliset työmarkkinaongelmat ratkaisee kuitenkin vain rohkea työmarkkinareformi.

Suomi ei voi enää olla maa, jossa on maailman jäykin ja Euroopan keskitetyin tapa sopia työehdoista.

Se ei toimi mitenkään maailmassa, jossa markkinat ovat globaalit ja digitalisaatio muuttaa nopeasti yritysten kilpailuasetelmia.

Nykykilpailuissa eivät ole vastakkain maat tai liitot vaan yritykset tai niiden osat.

On myös perin outoa, että yrityksiltä ja niiden työväeltä kavennetaan sopimisen vapautta. Lisäksi yritykset ovat eriarvoisia sen mukaan, kuuluvatko ne työnantajaliittoon vai eivät.

Ongelmaan on onneksi selkeä ratkaisu: sovitaan työehdoista työpaikoilla.

Joku voi kysyä, miksi ne edes pitäisi sopia jossain muualla, koska yrityksissä johto ja työväki tietävät parhaiten, mitä tarvitaan.

Työpaikkasopiminen on yhdessä tekemistä ja sopimista, kamppailua yhteisen menestyksen puolesta.

Se voi onnistua, jos johto ja työntekijät tietävät yrityksen tilanteen ja tarpeet, haluavat yhdessä etsiä ratkaisuja työpaikkojen puolesta ja pitävät sen, mitä sovitaan.

Se vaatii osapuolilta uudenlaista ajattelua ja yrittäjähenkeä. Tätä esiintyy onneksi monilla työpaikoilla.

Työpaikkasopiminen vaatii luottamusta. Sitä pitää löytyä niin yrityksen sisältä kuin Helsingin herroilta, joiden pitäisi luottaa omaan väkeensä niin paljon, että antaa heille luvan sopia ja menestyä.

Jos työpaikkasopuun ei ole yrityksissä edellytyksiä eikä halua, pitää olla myös tie tukeutua liittojen ratkaisuun ja lain antama perusturva.

Rohkea työmarkkinareformi on Suomen talouden mahdollisuus. Se voi olla myös viimeinen mahdollisuus.

Työpaikkasopiminen palauttaa kilpailukykyä suomalaisyrityksiin ja kääntää Suomen talouden suunnan, jos ja kun se rohkaisee yrityksiä investoimaan ja palkkaamaan uutta väkeä.

mikael.pentikainen@mt1.fi @jmpentikainen