Tekstiilien uudelleenkäyttö on vähäistä

Kodin samoin kuin teollisten tekstiilien hyödyntäminen kierrättämällä on vähäistä Suomessa ja myös muissa Pohjoismaissa, kertoo Texjäte-hanketta vetävä erikoistutkija Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

Suomessa muutama yritys repii ja pilkkoo vaatejätettä, mistä valmistetaan esimerkiksi altakastelumattoja kasvihuoneille ja öljynimeytysmattoa.

Suomesta kuitenkin puuttuu Dahlbon mukaan Pure Waste Textilesin kaltaisia valmistusmalleja, joissa saataisiin tekstiilijätettä prosessoimalla uusia materiaaleja.

Oman pontensa kierrätykselle tuo uusi kaatopaikka-asetus, joka astuu voimaan puolentoista vuoden kuluttua. Sen jälkeen kaatopaikoille ei saa toimittaa orgaanista jätettä.

Lisäksi tekstiilien erilliskeräystä ja lajittelua tulee kehittää, sillä tavoitteesta, että 50 prosenttia yhteiskuntien jätteestä kierrätetään, ollaan selvästi jäljessä.

Suomalainen tuottaa keskimäärin 9 kiloa tekstiilijätettä vuodessa; määrä on kasvanut viime vuosina. Siitä poltetaan noin 40 prosenttia ja loppu päätyy kaatopaikoille.

Vaatteiden uudelleenkäyttö säästää tuotannossa syntyviä hiilidioksidipäästöjä noin 60 prosenttia ja niitä kierrättämällä voidaan päästä noin 20 prosentin vähennykseen. Tässä mielessä uudelleenkäyttö olisi selvästi polttamista tai kaatopaikoilla mätänemistä parempi vaihtoehto.

Vaateteollisuudella on kaikkineen suuret ympäristövaikutukset. Tunnetuinta on puuvillan veden ja kemikaalien kulutus, mutta myös muiden kuitujen valmistuksessa tarvitaan paljon luonnonvaroja.

Kaksivuotisessa Texjäte-hankkeessa selvitetään, miten edistää tekstiilijätteen keräystä, lajittelua ja hyödyntämistä. Sitä toteuttavat ympäristöministeriön rahoituksella Suomen ympäristökeskus (Syke), Kuluttajatutkimuskeskus, Hämeen ammattikorkeakoulu ja UFF.

Yritykset, jotka voivat jätettä hyödyntää, tarvitsevat tuotannon kannalta oikeanlaatuista tavaraa riittäviä määriä. Tarvitaan myös erilaisia lajittelumenetelmiä, joilla voidaan erotella risaiset ja ehjät tekstiilit sekä erilaiset materiaalit.

”Olen toiveikas, sillä tahtotila on hyvä sekä tekstiiliä tuottavan teollisuuden että keräysjärjestöjen puolella.”

Dahlbo kertoo, että kuluttajatkin olisivat Kuluttajatutkimuskeskuksen selvityksen mukaan halukkaita näkemään enemmän vaivaa kierrätyksen suhteen.

”Tekstiiliä kunnioitetaan materiaalina. Sitä ei haluttaisi laittaa roskapussiin.”

UFF, Punainen Risti ja Fida keräävät vaatteita. Osa menee uudelleenkäyttöön, mutta niiltäkin heikkokuntoisin viidennes päätyy jätteeksi kuten kuvio osoittaa.

Järjestöjen nykyinen keräysverkosto kannattaa ilman muuta säilyttää. Sitä täydentämällä olisi hyvä mennä eteenpäin, Helena Dahlbo painottaa.

Hämeen ammattikorkeakoulu on käynnistänyt niin sanottuja texvex-työpajoja; ensin Humppilassa, nyt Forssassa ja Loimaalla. Niissä vastaanotetaan kaikki kotitalouksissa käyttämättömäksi jäävät tekstiilit.

Kaijaleena Runsten

www.syke.fi/hankkeet/texjate