Maatalouteen etsitään ratkaisuja

Tilanne Suomen maatiloilla on erittäin vakava. Myötäelän sitä tuskaa ja epätoivottomuutta, mitä maatiloilla koetaan ja eletään. Viimeisten kahden vuoden aikana maatalousmarkkinoilla on tapahtunut tuottajista riippumattomia ja odottamattomia markkinahäiriöitä. Hallitus tekee kaiken voitavan asian kääntämiseksi parempaan suuntaan niillä työkaluilla, joita meillä on käytössämme.

EU:n kriisipaketista Suomen osuus jäsenmaakohtaisesta tuesta on noin 7,5 miljoonaa euroa.

Tukipaketti mahdollistaa kansallisen lisärahoituksen myöntämisen. Lisäksi se sallii viime vuoden tapaan aikaistettujen ja korotettujen normaalien tukien ennakkomaksujen maksamisen.

Tukien ennakkomaksujen korotus- ja aikaistamismahdollisuus käytetään Suomessa hyväksi täysimääräisesti maaseudun kehittämistukien osalta. Sen ansiosta arviolta tukia voidaan maksaa arviolta 60–70 miljoonaa euroa joulukuun sijasta lokakuussa.

Maatalouden kannattavuustilanteen vuoksi päätimme keväällä 20,3 miljoonan euron lisäyksestä luonnonhaittakorvauksiin vuodelle 2017 ja 6,7 miljoonan euron lisäyksestä kansallisen tuen määrärahan kehystasoihin vuosille 2017 ja 2018. Nämä sisältyvät nyt valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiehdotukseen.

Kotimaisen kriisipaketin euromäärät ratkaistaan syksyn lisäbudjeteissa. Jokainen meistä tietää, että maatalouden kriisiä ei pystytä ratkaisemaan lisäbudjeteilla. Dialogia on jatkettava kaupan kanssa oikeudenmukaisemman katteen jaon toteutumiseksi ruokaketjussa.

On myös haettava määrätietoisesti keinoja suoramyynnin helpottamiseksi suoraan kuluttajille. Biotalouden ja kansainvälisen ilmastopolitiikan tieteellisen pohjan vahvistamiseksi Euroopan metsäinstituutin perusrahoitusta vahvistetaan budjetissa.

Tilojen akuuttiin rahoituskriisiin haemme ratkaisuja valtiontakauksilla ja laina-aikoja jatkamalla. Tätä koskeva hallituksen esitys on määrä antaa eduskunnalle ensitilassa. Lisäksi osana konkreettisia kriisitoimenpiteitä Maatalousyrittäjien eläkelaitos päätti alentaa maa- ja metsätalousministeriön esityksestä väliaikaisesti myel-työeläkevakuutusmaksujen viivästyskorkoa.

Julkisissa ruokahankinnoissa vastuullisuus nousee vihdoin keskiöön. Hyväksyimme kesällä valtioneuvoston periaatepäätöksen julkisista ruokahankinnoista. Pidän tätä erittäin merkittävänä linjauksena. Sen tavoite on ohjeistaa julkisia elintarvike- ja ruokapalveluhankintoja, joiden tuottamisessa on noudatettu vastuullisia tuotantotapoja.

Suomen julkisten hankintojen yhteenlaskettu arvo on vuosittain 35 miljardia euroa. Vaikutus voisi olla merkittävä kotimaisten tuotteiden ja yritysten palveluiden kysynnälle. Tämä voisi osaltaan parantaa suomalaisen ruuan kilpailukykyä, tuoda työpaikkoja ja nostaa verotuloja.

Me suomalaiset osaamme arvostaa lähellä tuotettua puhdasta ruokaa. Olemme maailmalla edelläkävijöitä tuotantotavoissa, eläinten hyvinvointiin vaikuttavissa asioissa ja ympäristöön liittyvissä tuotantoasioissa. Näitä asioita ei ole aiemmin hyödynnetty riittävästi osana laadukasta julkista ruokapalvelua.

Biokaasussa on myös paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Ryhdymme konkreettisin toimiin biokaasun käytön lisäämiseksi. Mahdollisuuksia on etenkin liikenteessä. Maatilojen osalta sitoudutaan edistämään sekä tilan omaan käyttöön tulevan että ulosmyytävän biokaasun tuotantoa. Keinoja on löydettävissä verotuksen, tukien ja jakeluvelvoitteen kautta.

Maatalousperäisiä biomassoja kuten nurmea, lantaa ja muita maatalouden orgaanisia massoja hyödyntäviä biokaasulaitoksia on toistaiseksi toiminnassa vain alle kaksikymmentä kappaletta. Maatalouden biomassojen potentiaali biokaasutuotannossa olisi kuitenkin moninkertainen.

Olen sitoutunut viemään traktorimarssilla antamani lupaukset maaliin.