Kuka katsoo EU:n varainkäytön perään?
Vaikka monille ECA on vieras, se on tehnyt tärkeää työtä EU:n varojen valvonnan parissa jo vuodesta 1975 alkaen, Petri Sarvamaa kirjoittaa kolumnissaan.
Vain faktoihin perustuen voimme kehittää EU:ta tasapainoisemmaksi, Petri Sarvamaa huomauttaa. Kuva: Markku Vuorikari28.6.202409:45
Hihat on kääritty Luxemburgissa. Täällä noin 650 000 asukkaan suurherttuakunnassa pitää majaansa iso liuta EU:n instituutioita, joista yksi keskeisimmistä on Euroopan tilintarkastustuomioistuin (ECA).
Aloitin työni ECA:n suomalaisjäsenenä kesäkuun alussa ja tehtäväni on vaikuttaa jokaisen suomalaisen ja EU-kansalaisen veroeurojen käytön valvontaan ja näin edistää yhteisten varojemme vastuullista, läpinäkyvää ja tehokasta käyttöä.
Lisäksi uuden tehtävän myötä minulle tarjoutuu oiva mahdollisuus lisätä instituution näkyvyyttä Suomessa, jossa ECA ja sen kriittinen rooli EU-varojen valvonnassa on jäänyt kansalaisille tuntemattomaksi.
Vaikka monille ECA on vieras, se on tehnyt tärkeää työtä EU:n varojen valvonnan parissa jo vuodesta 1975 alkaen. Vuonna 1993 siitä tuli täysivaltainen EU:n toimielin, mikä lisäsi entuudestaan ECA:n riippumattomuutta ja toimivaltaa. Amsterdamin sopimus vuonna 1999 sinetöi ECA:n toimivaltuudet entistä useammille politiikan aloille ja sen tehtävät virallistettiin myös petostentorjunnassa.
Nimestään poiketen ECA ei jaa tuomioita, vaan antaa sen sijaan konkreettisia suosituksia pääasiassa komissiolle, jäsenvaltioille sekä EU:n virastoille ja muille toimielimille. Suositusten noudattamista myös seurataan. Esimerkiksi vuonna 2019 lähes kaikki annetut suositukset pantiin täytäntöön ainakin joiltakin osin.
ECA:n korkein päättävä elin on niin kutsuttu kollegio. Siihen kuuluu yksi jäsen kustakin jäsenvaltiosta, ja kollegiota avustaa tänä päivänä noin 900 työntekijää, jotka edustavat kaikkia EU:n kansallisuuksia.
Me kollegion jäsenet puolestaan olemme jaoteltuna viiteen erilaiseen jaostoon, joista kullakin on oma vastuualueensa tarkastustyössä. Työmme hedelmänä syntyy vuosittaisia raportteja sekä erikoisraportteja, jotka paneutuvat tarkasti EU:n rahankäytön epäkohtiin.
Viime vuosina ECA:n selvitykset ovat paljastaneet tehottomuutta, väärinkäyttöä ja porsaanreikiä EU-kansalaisten verovarojen käytössä. Tarkastustyön fokuksessa ovat esimerkiksi olleet elpymispaketin tuloksellisuuteen sekä vihreään siirtymään liittyvät kysymykset. ECA tarjoaa siis objektiivista ja perusteltua tietoa merkittävistä EU-kysymyksistä, jotka ovat usein esillä myös Suomessa.
Tämä auttaa tasapainottamaan usein poliittisesti motivoitunutta spekulointia ja asioiden liian yksinkertaistettua esittämistä, johon usein myös suomalaisessa keskustelussa voi törmätä.
Vain faktoihin perustuen voimme kehittää EU:ta tasapainoisemmaksi ja kaikille jäsenmaille oikeudenmukaisemmaksi yhteisöksi – pelissä on veronmaksajien rahat ja järkevä sääntely. Suomen ECA-jäsenenä aion kantaa vastuuni uusista raporteista suurella vakavuudella, sekä omalta osaltani edesauttaa maltillisen ja faktapohjaisemman EU-keskustelun levittämistä myös Suomen suuntaan.
Kolumnin kirjoittaja on Suomen jäsen Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa (ECA).
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
