Lukijalta: Utaretulehduksen hoito vai kiva mobiilisovellus? Käytännölliset maatalousinnovaatiot häviävät rahoituksessa seksikkäämmille

Suomalaiset kasvihuonetilat ovat riippuvaisia ulkomailta tuoduista pölyttäjähyönteisistä. Kuvituskuva. Kuva: Markku Vuorikari

Suomessa toteutetaan useita maatalouden kehittämishankkeita, joiden tavoitteena on luoda uusia parannuksia ja taloudellista hyötyä alkutuotannolle, esimerkiksi tuotantoeläinten hyvinvointiin keskittyvät hankkeet, olkien hyödyntäminen rakennuslevyinä sekä kotimaiseen tuotantoon perustuvien tuotantolinjojen kehittäminen.

Näillä hankkeilla on merkittävä potentiaali suomalaisen maatalouden viemisessä kohti kannattavampaa tulevaisuutta.

Vaikka hankkeiden tulokset ovat lupaavia, jalkauttaminen käytäntöön kohtaa rahoitushaasteita. Hyvät ideat jäävät toteutumatta ilman riittäviä resursseja. Sijoittajat sekä rahastot suosivat tietoteknisiä tai mediaseksikkäitä innovaatioita. Esimerkiksi utaretulehduksen ehkäisy ei ole yhtä mediaseksikästä kuin uusi mobiilisovellus.

Suomen Mehiläishoitajain Liitto on toteuttanut Kotimaisia pölyttäjiä kaupallisille puutarhaviljelmille -hankkeen, jota itse tulen jatkamaan yritystoimijana. Hyönteispölytys on oleellinen osa kasvihuonetuotantoa, mutta Suomi on siinä täysin riippuvainen ulkomaisesta tuonnista.

Suomi on pieni markkina-alue, jonka tarpeisiin eivät ulkomaiset toimijat panosta. Tästä syystä olisi tuotantoketjullemme varmempaa siirtyä omavaraisuuteen.

Rahoituksen osalta emme kuitenkaan ole päässeet tavoitteisiin, vaan joudumme toteuttamaan suunnitelma B:n, joka viivästyttää kaupallisen toiminnan aloitusta.

Maatalousrahoitusten tiukat kriteerit ovat oma hankaluutensa. Alkutuotantoa voidaan toteuttaa kaupunkimaisissa olosuhteissa, joilla ei ole mahdollisuutta alkutuotantotukiin. Taloudellisesti tärkeä kehitystyö olisi ollut helpompi toteuttaa kaupunkialueella.

Tällä karttarajauksella on toki tarkoituksensa, mutta kaikkien alkutuotantoa tukevien toimintojen ei tarvitse olla maaseudulla.

Rajaus alkutuotantoon ja niin sanottuihin tavallisiin yrityksiin on myös hyvin haastava. Yritystoimija, joka hakemuksessa esittää keskittyvänsä vientikauppaan, saa avokätisimmin tukea, kotimaan tuotantoon ja ulkomaisista toimijoista riippuvuutta vähentävä toimija saa heikommin tukea.

Rahoitusmallien uudistaminen sekä kohdennettu ja joustava rahoitus voisivat varmistaa, että maatalouden kehityshankkeet toteutuvat ja edistävät kilpailukykyä sekä kestävyyttä tulevaisuudessa.

Marko Reini

kimalaisten kasvattaja ja mehiläistarhaaja

Turku